Jälkikirjoitus aiheesta: Vipassana. Suosittelen kaikille, jotka haluavat oppia tuntemaan itsensä paremmin. Ennakkoluulot pois ja kokeilemaan. Haluan korostaa, että tämä oli minun kokemukseni ja jokaisen kokemus on erilainen. Toiset saavat vähemmän kokemuksesta irti kuin toiset. Jokaiselle siitä on varmasti jokinlaista hyötyä. Moni, jolle olen kertonut kokemuksestani on sanonut, ettei itse pystyisi samaan. Uskon, että kuka tahansa pystyy jos vain haluaa. Täytyy olla halu kohdata itsensä ja halu antautua virran vietäväksi.
Vaikka ei piittaisi pätkääkään uskonnosta, karmasta, henkisyydestä tai omaisi yhtään hippiasennetta voi silti hyötyä hiljentymisestä. Kurssi on koottu niin, että ei siellä aika pääse pitkäksi käymään. Epämiellyttäviäkin asioita voi tulla eteen ja kipuakin voi joutua kokemaan. Huonekaverini kävi läpi neljän tunnin valvepainajaisen ja moni muu kertoi nähneensä painajaisia tai kokeneensa pelkoa jossain vaiheessa kurssia. Leiriltä ei pääse pois kesken ja tämän säännön tarkoitus on taata oppilaille mahdollisuus oppia hallitsemaan erilaisia tunteitaan, myös epämiellyttäviä, pelottavia ja kipeitä. Näidenkin tunteiden luonne on olla ohimeneviä. Opettajat tukevat ja auttavat vaikeina hetkinä, mutta oppilas tekee työn. Kukaan ei voi kokea toisen puolesta. Vain kokemalla voi oppia ymmärtämään. Älyllisellä tasolla voi oppia monenlaista lukemalla ja opiskelemalla, mutta jotkut asiat täytyy vain kokea.
Tunteeni heti kurssin jälkeen olivat melko ristiriitaiset. Lopun crescendoon huipentunut tunnelma meni vähän vaahtopäiksi yli meikäläisen uimalakin ja olin ajoittain jopa erittäin ärtynyt. "Liity meihin"-meininki alkoi tuottaa vastareaktiota. Ohjeet kahden tunnin meditoinnista päivittäin ja kymmenen päivän kurssin käymisestä vuosittain sekä kehoitukset ryhtyä avustajaksi tuleville kursseille eivät osu maaliin jos on jo käsi matkalaukun kahvalla ja kova hinku päästä kotiin selvittelemään ajatuksiaan. Lopuksi pyydettiin lahjoituksia, joilla katetaan seuraavien kurssilaisten kulut. Tuli tunne, että on pakko antaa ainakin omat kulut kattava summa. Muuten jäisi kiitollisuuden velkaan. Uskon, että velvollisuuden tunnetta lisätään tahallaan, jotta rahaa saataisiin kokoon myös tilojen ylläpitoon ja peruskorjaukseen. Tilat sijaisevat vanhalla maatilalla, eivätkä todella ole kovinkaan modernit tai korkeatasoiset. Meille esiteltiin laajasti korjaussuunnitelmia ja laajennusten tekoa tulevaisuudessa sekä jo tehtyjä korjauksia. Osallistumisen merkitystä korostettiin myös käytännössä. Tekeviä käsiä puuttuu ja avustajia tarvitaan. Työt tehdään ilman palkkaa vapaaehtoisvoimin, myöskään opettajat eivät saa korvausta työstään. Koko järjestelmä toimii (rahallista) voittoa tuottamattomalla periaatteella.
Olin siinä uskossa lähtiessäni, etten varmaankaan tulisi meditoimaan päivittäin, mutta saatoin olla väärässä. En kuitenkaan istu kahta tuntia päivässä. Olen herännyt mieheni kanssa aamulla klo 04.20 ja meditoinut tunnin lähes joka aamu. Yllättävää kyllä en juurikaan ole nukahdellut aamuisin istuessa ja olo on tuntunut tunnin jälkeen virkeältä ja mukavalta. Aamuvuorossa tämä järjestely toimii, mutta täytyy katsoa millainen rutiini ilta- ja yövuoroon sopii.
keskiviikko 12. elokuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Olin aina haaveillut siitä, että saisin soittaa bändissä. En oikeastaan ollut kovin musikaalinen, osasin toki omasta mielestäni laulaa ja ...
-
Joku Susa kyseli, minkä genren musaa bändi aikoi soittaa ja kertoi samalla soittavansa kitaraa. Wow, kitaristi valittu! Sitten oli Igor, ...
-
Tiesitkö, että oliiviöljyä voi polttaa kuten kynttilöitä lyhdyssä tai astiassa? Oliiviöljy ei ainakaan minun herkkään nenääni haise palaes...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti