Joku viisas on sanonut, että elämässä ainoa pysyvä asia on muutos. No, sitä muutosta tässä on ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Otan sen kaiken kiitollisuudella vastaan. Jos muutosta ei tule itsestään, olen usein sitä vähän vauhdittanut, kuten nytkin. Panokset on asetettu ja ruletti pyörii. Mietin joskus pysyvätkö läheiseni mukana kun alkaa taas tapahtua. Mietin myös, olenko jotenkin sairas tai viallinen kun tunnen eläväni vain muutoksesta. Vauhti ei suinkaan vuosien myötä ole hidastunut, päinvastoin. Koenko juurettomuutta? En, koko pallo on kotini, tiedän mistä tulen, mutta en välttämätttä sitä mihin menen. Kaikki mitä tarvitsen on aina mukanani, se on minussa. Turvallisuus, luotto siihen, että elämä kantaa, onnellisuus ja halu kokea.
En tiedä, lähdenkö töihin ulkomaille vai naapuripitäjään. Jatkanko kenties opintojani syksyllä? Se jää nähtäväksi. Kieltäydyin juuri vakipaikasta nykyisessä työssäni, ihan vaan jumiutumisen pelossa. Kaikki eivät sitä ymmärrä, enkä aina itsekään, mutta täytyy tehdä niin kuin tuntuu..
Elämäni on vähän sirpaleinen ja tempoileva, mutta paloista syntyy kaunis mosaiikki. Minun elämä: Rakas, kaunis ja joskus vähän hankala.
Haluan kokea sen kaiken.
