Seuraavaksi on edessä matka Ruotsiin meditaatioleirille, jonka aikana ei saa käyttää mitään elektronisia laitteita, ei kirjoittaa, lukea, kuunnella musiikkia tai tehdä käsitöitä. Ei myöskään saa puhua, lähettää viestejä tai antaa merkkejä, tuijotella ketään tai muutenkaan kommunikoida turhaan kenenkään kanssa. Ohjaajien kanssa saa keskustella kahden kesken jos siihen tuntee tarvetta. Tarkoitus on hiljentyä ja keskittyä omaan itseensä, kuunnella niitä viestejä ja ajatuksia, joita oma keho ja pää tuottavat ja sitten.. antaa niiden mennä, kaikkien tunteiden ja ajatusten.
Luulen, ettei tule olemaan helppoa. Osaan kyllä hiljentyä, mutta ajanvietteeni perustuu lähes yksinomaan kirjoittamisesta, lukemisesta, kuvaamisesta, piirtämisestä, musiikista ja käsitöistä sekä netissä roikkumisesta. Kännykän käyttöni on minimaalista, joten se ei tuota ongelmia, mutta tietokone..UUTISET, FACEBOOK, SÄHKÖPOSTI ja BLOGIT, tulen kaipaamaan niitä kovasti.
Uskon myös, että tulen kaipaamaan yli kaiken rakasta kissaani, joka viettää tämän ajan kissahotellissa. Olen varmasti ollut sokea, kuuro ja tajuton kun olen kirjoittanut hakemukseen: "I have no addictions."
Harvoin tulemme ajatelleeksi, mistä kaikesta olemme riippuvaisia: Työstä, rahasta, perheestä, ystävistä, ruuasta, juomasta, tupakasta, kahvista, liikunnasta, tv:stä, kännykästä, huumeista, lääkkeistä, uskonnosta, politiikasta, vallasta, hyväksynnästä, rakkaudesta...
Koska pidän itseäni melkoisena moottoriturpana tulee myös olemaan vaikeaa pitää suunsa kiinni, ihan vain yleisesti ottaen. Toisaalta se voi olla vapauttavaa tässä jatkuvassa sosiaalisuuden ja pätemisen maailmassa. Ei tarvitse puhua. Ei tarvitse kertoa itsestään, ei selitellä.
Meditaatiosta minulla on vain kalpea aavistus. Yritän silti ottaa juonesta kiinni. Viisaammat sanovat, että on melkeinpä parempi, ettei tiedä mitään, koska aiemmin opittu voi vaikeuttaa harjoituksia.
Istuminen voi myös tuottaa hankaluuksia, koska käteni ja jalkani puutuvat helposti. Myös selän kanssa voi tulla ongelmia, koska kärsin ajoittain iskiasvaivoista ja istuminen ilman tukea ristiselälle voi tehdä olosta melkoista tuskaa.
Kaikesta tästä huolimatta odotan, että saan leiristä irti muutakin kuin tylsyyttä ja epämukavuutta. Jollain lailla odotan, että pystyisin ylittämään fyysisten tuntemusten aiheuttaman hankaluuden ja saavuttaa tilan, jossa voin olla kuuntelematta mielen vikinää. Mind over matter!
perjantai 17. heinäkuuta 2015
Oslo with love
Viikonloppu Oslossa oli jännä kokemus, koska kaikesta etukäteen hankitusta tiedosta huolimatta en tiennyt, mitä odottaa. Oslo on jämäkkä, monipuolinen, elävä, kaunis ja ruma, kotoisa ja samalla vieras. Nähtävää olisi riittänyt vaikka kuinka. Ainoa rajoittava tekijä oli oma jaksaminen ja aika. Sää oli meille enemmän kuin suosiollinen. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Vesisade alkoi vasta kun odottelimme flytogia (juna lentokentälle) rautatieasemalla.
Oslo- passi on ehdoton, koska siinä saa samaan rahaan ilmaiset matkat julkisilla kulkuneuvoilla sekä sisäänpääsyn useimpiin museoihin ja nähtävyyksiin, jotka muuten olisivat maksullisia. Kalliimpiin houkutuksiinkin on tarjolla alennuksia Oslo-passilla. Matkustimme paljon ratikalla, koska pysäkki oli sopivasti hostellin edessä. Matkabudjetti oli pieni ja söimme ravintolassa vain yhden iltapalan ja yhden aamiaisen. Muutoin söimme kaupasta ostamiamme eväitä. Piknikkien suosion vuoksi ei meitä edes katsottu pitkään, vaikka popsimme omia eväitä puistoissa ja penkeillä pitkin katuja.
Käymistämme paikoista olin erityisen ihastunut moniin kauniisiin puistoihin sekä Aker Bryggen rantaan. Kävimme Munch- museossa, Grynerløkkassa, Aker Bryggessä, oopperatalolla, Aker-linnoituksella, Viking-museossa, Kon-tiki-museossa sekä merimuseossa. Keskustan tuntumassa sekä Bygdøyssä liikuimme paljon kävellen ja katselimme paikkoja. Meillä ei ollut tarkkoja suunnitelmia tai aikataulua, vaan menimme hetken mielijohteen mukaan. Se osoittautui hyväksi tavaksi, koska toisaalta saatoimme nähdä sellaista, mitä ei oltu suunniteltu ja leppoista tunnelma säilyi loppuun asti.
Oslo- passi on ehdoton, koska siinä saa samaan rahaan ilmaiset matkat julkisilla kulkuneuvoilla sekä sisäänpääsyn useimpiin museoihin ja nähtävyyksiin, jotka muuten olisivat maksullisia. Kalliimpiin houkutuksiinkin on tarjolla alennuksia Oslo-passilla. Matkustimme paljon ratikalla, koska pysäkki oli sopivasti hostellin edessä. Matkabudjetti oli pieni ja söimme ravintolassa vain yhden iltapalan ja yhden aamiaisen. Muutoin söimme kaupasta ostamiamme eväitä. Piknikkien suosion vuoksi ei meitä edes katsottu pitkään, vaikka popsimme omia eväitä puistoissa ja penkeillä pitkin katuja.
Käymistämme paikoista olin erityisen ihastunut moniin kauniisiin puistoihin sekä Aker Bryggen rantaan. Kävimme Munch- museossa, Grynerløkkassa, Aker Bryggessä, oopperatalolla, Aker-linnoituksella, Viking-museossa, Kon-tiki-museossa sekä merimuseossa. Keskustan tuntumassa sekä Bygdøyssä liikuimme paljon kävellen ja katselimme paikkoja. Meillä ei ollut tarkkoja suunnitelmia tai aikataulua, vaan menimme hetken mielijohteen mukaan. Se osoittautui hyväksi tavaksi, koska toisaalta saatoimme nähdä sellaista, mitä ei oltu suunniteltu ja leppoista tunnelma säilyi loppuun asti.
tiistai 14. heinäkuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Tiesitkö, että oliiviöljyä voi polttaa kuten kynttilöitä lyhdyssä tai astiassa? Oliiviöljy ei ainakaan minun herkkään nenääni haise palaes...
-
Muistan lukeneeni tätä vanhaa aapista lapsena. En tiedä mistä se meille oli tullut ja kenen mukana, mutta kuvat ja lorut ovat vieläkin selai...
-
18 km Uudestakaupungista Hiun tietä Lepäisille päin ja sitten Korssaarentien ja Merikaskistentien kautta Oinassaarentielle. Tien päästä vain...