Mistä olet? Where are you from?

Otsikon kysymys aiheutti minulle hämmennystä Alicanten lentokentällä. Mistäkö olen? No, sehän on suhteellista..Olenhan Suomesta, mutta olen myös Norjasta. Vastasin kysymykseen hetken yskimisen jälkeen: "From Norway" vaikka yhtä hyvin olisin kai voinut sanoa: "From nowhere" niinhän olen vastannut tähän kysymykseen jo vuosia Suomessa asuessani. Mistä olet kotoisin?- En mistään..

Epätoivoiseen auringonpuutteeseen auttoi viikon loma Alicantessa, johon lennot täältä Bergenistä talvikaudella ovat halvat. Muistan maksaneeni tuplahintaa lentäessäni Helsingistä Alicanteen joitakin vuosia sitten.Välimeren rannalla lämpötilat vaihtelivat 16-21 asteen välillä ja luonto oli pikkaisen etuajassa kevään kanssa. Sadetta emme saaneet lainkaan, pilvistäkin oli vain ajoittain. Säät suosivat pitkiä kävelyretkiä rannalla ja kaupungin kaduilla. Välillä tunnelma oli kuin aavekaupungissa. Väkeä ei nimittäin näillä seuduin, tähän aikaan vuodesta ole nimeksikään. Löysimme kuitenkin muutaman rantaravintolan, jossa oli päivittäin asiakkaita.

 

Talvikaudella Alicanten Pilar de la Horadadassa on siis tilaa kuljeksia rannoilla ja kaduilla. Palveluista tosin osa on saavuttamattomissa, koska paikalliset yrittäjät viettävät talvilomiaan. Auki olevia baareja ja ravintoloitakin toki löytyy. Pankkikortti ei joka paikkaan kuitenkaan kelvannut. Automaatista suomalaisella kortilla rahaa nostettaessa veloitettiin 2 euroa. Usealla ravintolalla näytti olevan happy hour, vaikka juomat, eivät ainakaan näin norjalaisesta näkökulmasta muutenkaan maksaneet juuri mitään.

 Näillä loputtomilla aurinkoisilla rannoilla kulkiessa alkaa väkisinkin miettiä, olisiko sittenkin mahdollista asua ja työskennellä tai ainakin oleilla osa vuodesta Espanjassa. Millaiset mahdollisuudet olisi työllistää itsensä tai saada töitä? Kannattaisiko asua vuokralla vai ostaa asunto? Olisiko kesällä liian kuumaa ja ruuhkaista? 

Samalla reissulla luimme uutisen, jossa kerrottiin, että Italiasta voi ostaa talon 1 eurolla. Toki talolle tulisi enemmän hintaa, koska samalla sitoutuisi remontoimaan ja ylläpitämään sekä maksamaan talosta juoksevat kulut. Kokonaiskustannukset olisivat kuitenkin huokeat verrattuna asumisen hintaan esimerkiksi täällä Norjassa. Muuttaisitko muuttotappiokylään Sisiliassa, jos saisit talon eurolla?

Torre de la Horadada

Rappioromantiikkaa espanjalaisittain

Tervetuloa kotiin! Säät on ainakin kotoisan tuntuiset...Olenko tosiaan täältä..?

Uusia tuttavuuksia ja syksyn tuulia

Tässä yllä on oma toteutukseni valaistusta Vallilaverhosta. Asettelin ja teippasin 40-lamppuisen valosarjan kankaan takapinnalle. Ikävä kyllä ilmastointiteippi ei niitä pidellyt kuin yhden illan ja sen jälkeen kaikki lamput irtosivat ja putosivat lattialle. Seuraavana päivänä alkoi uusi kiinnitysoperaatio, jossa verhokankaan taakse ompelin hyttysverkkokangasta ja siihen lamput yksitellen käsin ommellen. Sanottakoon, että työ on vielä kesken..

Nyt ilmojen kylmetessä on mukavampi oleilla sisätiloissa ja vääntää lämpöpatteria kovemmalle.  Enpä nyt sentään kokonaan kotiin ole jäänyt. Perjantaina tapasin uusia ystäviä, Suomesta Bergeniin töihin tulleita hoitajia. Taisipa ilta kestää valomerkkiin asti, mitä nykyisin harvemmin tapahtuu.

Töissä koen pärjääväni kielen osalta hyvin ja kieliopinnot jatkuvat nyt kuukauden Folkeuniversitetillä. Tämän kurssin jälkeen on mahdollista yrittää suorittaa Bergentest. Se ei meille suomalaisille ole pakollinen ja sen ollessa maksullinen, mietin asiaa vielä uudelleen. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että en tule tuota testiä suorittamaan.

Talveen varautuminen on jo ajankohtaista. Viime yönä lämpötila oli jo nollassa. Alkaa vuodenaika joka koostuu sarjasta ankeita aamuherätyksiä, raahautumista bussipysäkille, töihin ja takaisin kotiin. Juu, en ole talvi-ihminen. Olen jo suunnitellut talvilomaa Espanjaan, vanhempien luokse. Muutamalla työvuoron vaihdolla saisin tammikuulle 7-10 päivää vapaata. Tammikuu ei tietysti ole mikään rantalomakuukausi, mutta luulen, että valoa on riittämiin.

Tulevaisuutta suunnitellessa tulee aina mietittyä sitä, miten olisi mahdollista viettää talvet jossain valoisammassa ja lämpimämmässä paikassa. Tai vaihtoehtoisesti asua ja työskennellä maassa, jonka ilmasto olisi lämpimämpi/valoisampi ja elintaso/palkkataso sellainen, ettei tarvitsisi penniä venyttää. Asuminen ja työskentely kahdessa maassa on melkoisen haastavaa järjestää. Olisi kiva tietää onko joku muu päätynyt tällaiseen ratkaisuun ja miten se on käytännössä toiminut.

Kulttuurishokki

Nyt se tuli! Hiljaisesta pikkukaupungista siirtyminen keskelle "kaikkea", suurkaupungin ja 17.mai (=perustuslakipäivän) juhlinnan keskelle. Aamulla kello seitsemän alkoivat tykinlaukaukset pamahdella. Kahdeksan tietämissä talomme ohi kulki ensimmäinen rumpuja päristävä paraati. Ikkunamme alla kulkee jatkuvasti ihmisiä juhlapuvuissa ja koko kadunpätkämme on pysäköity täyteen autoja. Ihmisvilinä kaupungilla on melkoinen. Paraateja, lippujen heilutusta, rumpujen pärinää, tykinlaukauksia, mausteeksi silloin tällöin. Iloisia ihmisiä ja kauniita bunad-pukuja, mutta myös muunnäköisiä kansallispukuja, eksoottisia intialaisia ja lapinpukuja. Tänään oli tuulista, joten essut ja helmat ovat hulmunneet ja tuuli sekoittanut tyttöjen pitkät kutrit. Laseja on kilistelty ja oluttölkkejä tyhjennetty.
.
Asunnoltamme on vain kiven heitto keskustan vilinään. Kadun päässä on myös puisto, jossa ihmiset juhlivat, pitävät piknikkiä, grillaavat kertakäyttögrilleillä makkaraa ja maissia ja nauttivat auringosta. Kävimme sekä keskustassa, että puistossa ja näiden kokemusten uuvuttamana kaaduimme patjoillemme parin tunnin päiväunille. Lienee siis aihetta puhua kulttuurishokista! Kaikessa tässä vilinässä, meistä introverteistä tuntui vähän yksinäiseltä. Emmehän tunne täältä vielä ketään, vain toisemme.

Yläkerrassamme asuu neljä opiskelijatyttöä, jotka metelistä päätelleen tilapäismajoittavat paria muutakin tyyppiä. Olemme tavanneet tyttöjä ohi mennen muuttopäivänä ja yksi heistä kertoi, että he ovat kaikki muuttamassa pois kuukauden kuluttua. Edelliset vuokralaiset meidän asunnossamme kertoivat, että tytöt pitävät joskus bileitä, joten en ole heidän poismuutostaan kovin surullinen. Tosin en tiedä, mitä saadaan tilalle.. 

Kuvan keskeltä ylöspäin näkyy kadulla väentungosta.

Näkymä alas kotikadulta.

Minimalismia?

Tässä paperitavarat vielä ilman paikkaa ja seinälle tulevat tavarat hyllyssä

 Asuntomme on pieni ja sijaitsee vanhan puutalon esimmäisessä kerroksessa. Osa seinistä on levytetty, mutta makuuhuoneessa on näkyvissä vanha maalattu hirsiseinä. Olohuoneen korkeista kaksiosaisista ikkunoista on näkymä kadulle. Keittiöstä on ikkuna ja ovi takapihalle. Takapiha on pieni, melkein olematon. Siellä on kuitenkin portaiden alla vähän säilytystilaa ja mahdollista esim. kuivata pyykkejä. Makuuhuone on pikkuruinen ja senkin ikkuna on takapihalle päin. Onneksemme emme omista kovin paljoa tavaraa, joten asunnon koko ei sinänsä ole ongelma. Jonkin verran tarvitsemme lisää kaappitilaa tai lipastoa, johon laittaa pyyhkeitä, vaihtolakanat ja vaatteita. Olemme ostaneet kalusteita edullisesti tai hakeneet ilmaiseksi. Eilen haimme pienen ruokapöydän ja kaksi tuolia, sekä pienen kaapin, johon piiloutui kaikki paperitavara ja toimistotarvikkeet, sekä minun käsityötarpeet.  Pöydän sijoitimme niin, että sen ääressä istuessa voi katsella suoraan kadulle. Näkymä on vanhojen puutalojen ystävälle melkoisen herkullinen. Haussa on vielä nojatuolit ja ehkä rahit tai pieni pöytä sekä tv-taso. Eiköhän tästä tule oikein viihtyisä koti.