Heikohkolla kielitaidollakin pärjää elokuvissa hyvin. Elokuva oli suurimmaksi osaksi puhuttu ja kokonaan tekstitetty norjaksi, josta uskokaa tai älkää oli huimasti hyötyä. Koin kyllä, että juonessa pysyi hyvin mukana ja ymmärsin tekstityksen avulla lähes kaiken dialogeistakin. Ilman tekstiä olisi ollut melko hankalaa. Hieno ja kannustava kokemus! Hyvä elokuva!
torstai 28. joulukuuta 2017
Den 12. mann
Elokuvaelämys norjaksi, hmm.. Kyllä vaan! Olimme Edda Kinossa katsomassa Den 12. mann nimisen elokuvan. Se kertoo Jan Baalsrudin hurjasta kahden kuukauden pakomatkasta Tromssasta Ruotsiin vuonna 1943. Jan oli yksi kahdestatoista miehestä, joiden oli tarkoitus tehdä sabotaasi saksalaisten hallitsemalla lennonjohtotornille Bardufossiin. Suunnitelma meni kuitenkin sen verran myttyyn, että saksalaiset ottivat vangiksi 11 miestä ja vain Jan pääsi karkuun. Pakomatkasta tuli kuitenkin pitkä, vaarallinen ja kylmä. Jan pakenee hurjissa olosuhteissa Gestapo kintereillään ja jo pakomatkan alussa häntä ammutaan jalkaan. Yhtä varvasta köyhempänä ja likomärkänä pitkän uintimatkan jälkeen hän hakee suojaa paikallisten asukkaiden luota. Hän ei voi kuitenkaan jäädä, koska vaarantaa myös suojelijoidensa hengen. Jan päättää pyrkiä Ruotsiin, jossa olisi turvassa saksalaisilta. Saksalaisjoukkojen yksikön päällikkö Kurt Stages ottaa henkilökohtaiseksi tehtäväkseen varmistaa, ettei yksikään sabotaasia yrittäneistä pääse elävänä pakoon. Elokuvan on ohjannut Harald Zwart. Pääroolia näyttelee Thomas Gullestad. Elokuva perustuu tositapahtumiin.
Elokuvan traileri
Heikohkolla kielitaidollakin pärjää elokuvissa hyvin. Elokuva oli suurimmaksi osaksi puhuttu ja kokonaan tekstitetty norjaksi, josta uskokaa tai älkää oli huimasti hyötyä. Koin kyllä, että juonessa pysyi hyvin mukana ja ymmärsin tekstityksen avulla lähes kaiken dialogeistakin. Ilman tekstiä olisi ollut melko hankalaa. Hieno ja kannustava kokemus! Hyvä elokuva!
Heikohkolla kielitaidollakin pärjää elokuvissa hyvin. Elokuva oli suurimmaksi osaksi puhuttu ja kokonaan tekstitetty norjaksi, josta uskokaa tai älkää oli huimasti hyötyä. Koin kyllä, että juonessa pysyi hyvin mukana ja ymmärsin tekstityksen avulla lähes kaiken dialogeistakin. Ilman tekstiä olisi ollut melko hankalaa. Hieno ja kannustava kokemus! Hyvä elokuva!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Olin aina haaveillut siitä, että saisin soittaa bändissä. En oikeastaan ollut kovin musikaalinen, osasin toki omasta mielestäni laulaa ja ...
-
Lopulta parin viikon aikataulujen ruuvaamisen jälkeen. Bändi. Kokoontui. Ensimmäisen kerran. Minua jännitti ihan hirveästi ja olinhan jo...
-
Joku Susa kyseli, minkä genren musaa bändi aikoi soittaa ja kertoi samalla soittavansa kitaraa. Wow, kitaristi valittu! Sitten oli Igor, ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti