Syyssuru

Tänään on keltainen päivä
Pilvistä ja painostavaa
Tuuli seisoo nurkan takana ja odottaa:
Jokohan alkaisi riepotella puita
Kunpa saisi sateesta kaverin

Minua itkettää ilman syytä
Taas näitä päiviä, onneksi harvinaisia
Olkoonkin vaikka syyssuru
pimeän ja kylmän kauden melankolia
Painetta sydänalassa ja kuristusta kurkussa

Näen lehtien lentävän tuulessa
lintujen matkaavan etelään
kesäkukat muuttuvat ruskeiksi risuiksi
Armotta saapuu kylmä henkäys
Hile kiipeää ikkunoille

Olen kuin
torkahtanut metsätonttu pakkasyössä
töppönen jäätynyt kiinni kiveen