Elämää muutoksessa

 Minua ihastuttaa erityisesti noiden kukkatelineiden pitkät varjot naapurin oven pielessä. Tämä ilmiö kestää vain noin 10 minuuttia aamuisin ja sitten aurinko on siirtynyt talojen taakse. Aurinkoisia aamuja on ollut melko usein, mutta tänään on ollut pilvistä ja pimeää. Illan on tihkutellut vettä ja lämpötila on noin 7 astetta plussalla. Alkuasukkaat täällä sanovat, että lumi tulee vasta tammi- tai helmikuussa. Ja sitten se jo sulaakin pois. Valoa on sen verran vähän, ettei tällainen hidas ehdi edes ulos kun tulee jo pimeä. Aamulla jos saan herätä omia aikojani (kuten usein saan), herään kymmeneltä heikosti ulkoa kajastavaan valoon. Kissakin on halunnut nukkua aamuisin, eikä ole käynyt herättelemässä ennen kymmentä. Muutamat työpäivät sairausloman jälkeen ovat tuntuneet alkuun vähän pakkopullalta, mutta töihin päästyä on päivä mennyt ihan hyvin. Lähteminen vain on vähän ikävää. Kuinka laiskuuteen voikaan tottua! Kulmakunnallamme on ollut rauhallista. Lähes kaikki opis

Tästä nimenomaisesta kuvasta on tänään tasan vuosi aikaa. Siinä on kasa tavaraa, joista osa jouduttiin jättämään jälkeemme kun lähdimme Suomesta kohti suurta seikkailua. Ennaltamäärämätöntä, vailla tarkempia tietoja tulevasta. Tuli kiire pakata viimeiset tavarat autoon. Kaikki ei mahtunut. Teimme monta keikkaa kierrätyskeskukseen. Upotimme muutaman tavaran johonkin roskikseen ohi mennen, syntisiä kun olimme. Taisinpa vielä viimeisenä päivänä viedä joitakin ilmaiseksi antamiani tavaroita odottamaan uutta omistaajaa johonkin sovittuun paikkaan. Jotain jätimme vuokranantajan luvalla myös asuntoon. Vihdoin oli vaan pakko pakata kissa ja loput tavarat autoon ja lähteä ajamaan kohti Turkua. Auto laivaan ja kissa hyttiin. Olin odottanut, että olo olisi kevyt ja vapaa, mutta ei se ollut. Olin huolissani kissasta, tavaroista autossa, tullimuodollisuuksista ja eihän meillä ollut majoitustakaan varattu Ruotsia pidemmälle.  Arvellutti myös, millainen keli ja sää meitä odottaisi Haukelissa

Lysfest Bergenissä oli hyytävän kylmänä iltana. Ennen ohjelman alkua istuimme terassilla juomassa kuumaa glögiä. Kaupungin aukiolla oli väkeä oli niin paljon, ettei tahtonut nähdä, tällainen tumppi ainakaan, vaikka oli jättinäyttö lavalla. Saatiin kuulla musiikkia, lasten laulua, sekä kokea jouluvalojen syttyttämistä ja kunnon ilotulitus. Näissä tunnelmissa kohti vuoden pimeintä päivää. Kohti uutta valaistumisen aikaa, kohti kevättä!

 Marraskuu Bergenissä on ollut leuto. Etukäteen ajattelin, että talvitakki on kaivettava esiin hyvissä ajoin, mutta taisin olla väärässä. Nollaraja on taidettu alittaa vain kerran. Kaupungilla kulkiessa näkyy usein miehiä shortseissa. Luulisin, että on usein kyse siitä, että ovat tulossa jostain treeneistä, eivätkä ole viitsineet pukea kunnolla päällensä.. Lämpötila on enimmäkseen pyörinyt jossain viiden ja kymmenen lämpöasteen tietämissä. Toivoisin saman jatkuvan. En kaipaa lunta, enkä varsinkaan jäätä.  Kissa sai uuden raapimis- ja kiipeilypuun. Jospa kisu viihtyisi enemmän siinä kuin meidän ruokapöydällä radion päällä.  Toinen osa norjan kielen kurssia on kohta käyty. Norja sujuu hyvin ja käytän sitä automaattisesti ja kaikissa tilanteissa. En edes ymmärrä vaihtaa englanniksi, jos en ymmärrä jotain vaan pyydän   niin kauan toistamaan norjaksi, että ymmärrän. Usein toinen kerta menee jo kaaliin. Ymmärrystä on tullut testattua arkipäivän tilanteissa, työ