Vinoa valoa ja paljon pimeää ja vähän höpinää pienistä asunnoista ja minimalismista

 Minua ihastuttaa erityisesti noiden kukkatelineiden pitkät varjot naapurin oven pielessä. Tämä ilmiö kestää vain noin 10 minuuttia aamuisin ja sitten aurinko on siirtynyt talojen taakse. Aurinkoisia aamuja on ollut melko usein, mutta tänään on ollut pilvistä ja pimeää. Illan on tihkutellut vettä ja lämpötila on noin 7 astetta plussalla.

Alkuasukkaat täällä sanovat, että lumi tulee vasta tammi- tai helmikuussa. Ja sitten se jo sulaakin pois. Valoa on sen verran vähän, ettei tällainen hidas ehdi edes ulos kun tulee jo pimeä. Aamulla jos saan herätä omia aikojani (kuten usein saan), herään kymmeneltä heikosti ulkoa kajastavaan valoon. Kissakin on halunnut nukkua aamuisin, eikä ole käynyt herättelemässä ennen kymmentä. Muutamat työpäivät sairausloman jälkeen ovat tuntuneet alkuun vähän pakkopullalta, mutta töihin päästyä on päivä mennyt ihan hyvin. Lähteminen vain on vähän ikävää. Kuinka laiskuuteen voikaan tottua!

Kulmakunnallamme on ollut rauhallista. Lähes kaikki opiskelijat ovat lähteneet kotiinsa joulunviettoon. Myös osa muista naapureista lapsineen ovat kaasutelleet johonkin muualle joulua viettämään. Meidän talo on IHANAN hiljainen. Alakerrasta kuuluu jotain pientä rapinaa, mutta yläkerran töminä on totaalisesti vaiennut. Ah, ihanuus!

Olen alkanut (jo, turhaan) katsella vuokra-asuntoja tästä lähialueelta. Vuokrasopimuksemme päättyy vasta elokuussa. Talo, sijainti ja asuntomme ovat kaikki ihania, mutta opiskelijakollektiivi sekä ylä-että alapuolella yhdistettynä huonoon äänieristykseen alkaa syödä tällaisia herkkäkorvaisia ja epäsosiaalisia ja juroja suomalaisia (+tylsiä työssäkäyviä). Olisi kiva löytää asunto, jossa ei tarvitsisi kuunnella naapurin yöllistä kotiin kompurointia, juhlimista, musiikkia, laulua tai keskusteluja pikkutunneilla.. ja seuraavan päivän krapulaoksentelua, yök.

Olen ennenkin tainnut mainita jotain norjalaisten löysästä suhtautumisesta juhlivaa nuorisoa kohtaan. Vaikuttaa siltä, että nuorison biletys täällä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Toki on ainakin tässä naapurustossa nähty myös sitä, että bilettäjät saavat aika nopeasti kamansa kasaan ja asunnon vaihtoon. Meillä ei varsinaisesti mitään huutobileitä ole ollut kuin muutaman kerran, mutta häiriötä kuitenkin. Vaikka eihän tämä ole mitään verrattuna Espanjaan.

Tuntuu, että tilaa emme juurikaan kaipaa lisää, lähinnä rauhaa ja hiljaisuutta. Asunnossamme on nimellisesti 30 neliötä, mutta asunto vaikuttaa kuitenkin isommalta. Meillä on olohuone, erillinen keittiö ja makuuhuone, kylpyhuone/wc ja vieläpä eteistila ja pikkuinen takapiha, tai oikeammin takaporras. Pyykit pystyy kuivattamaan ulkona lähes ympäri vuoden koska olemme virittäneet porrastasanteen suojaan pyykkinarut. Myös matot ja petivaatteet pystyy tuulettamaan takapihalla. Asunto toimii hyvin, vaikka varastotilaa on minimaalisesti. Nukuimme alkuun patjoilla, mutta koska ilma on täällä aina kosteaa, oli pakko hankkia patjojen alle sälepohjat, jotta patjat eivät homehdu.
Sälepohjista piti sahata palat pois koska huoneen mitta on alle kaksi metriä. Katselin tässä yhteydessä myös futonpatjoja, mutta koska meillä oli patjat ja hyvä memoryfoam- petari, päätimme käyttää niitä.

Makuuhuoneessa ei ole kaapistoja, eivätkä ne ole muutenkaan kovin suosittuja näissä pienissä ja kosteissa norjalaisissa asunnoissa. Vaatteet näkee usein roikkumassa rekkitangossa. Sellainen oli täälläkin, mutta päätimme vähän jalostaa tuota lattiahäkkyrää joka meillä oli mukana jo tullessamme. Täällä olleen rekin nostimme ulos tuuletustelineeksi. Oma rekkimme muuttui seinäkiinnitteiseksi, jolloin lattialla jää enemmän tilaa ja koko seinän mitta tulee käyttöön.

Rekki alkuperäisessä kokoonpanossa

Juu, on se vähän vinossa, mutta toimii tosi hyvin. 

 

Meillä ei ole kovin paljoa huonekaluja eikä tavaraa. Ennen muuttoa KonMaritin tavarani ja kaiken kaman mahduttaminen yhteen pieneen pakettiautoon saa kummasti miettimään, mitä oikeasti tarvitsee. Miehelläni ei ole ennen muuttoakaan ollut kovin paljoa tavaraa, mutta siitäkin vähästä vielä vähennettiin. 

Meillä ei kuitenkaan kaiku vastaa seinistä. Meillä oli muuttaessa mukana mattoja, verhoja ja tauluja. Muuton jälkeen hankimme huonekaluja tarpeen mukaan nettikirpputorilta. Ostimme kaksi nojatuolia, neljä tuolia, ruokapöydän sekä tv-tason ja ovellisen pienen kaapin. Viimeisenä kissa on saanut kiipeilytolpan, josta näkee kivasti pihalle. Asunnossa oli valmiina eteiskaappi ja kirjahyllyn virkaa toimittava avohylly. Olemme ostaneet myös lamppuja, koska kuriositeettina mainittakoon, että asunnossa on kattovalot vain eteisessä ja wc:ssä.

Näin joulun aikaan varsinkin joutuu tarkkailemaan ostokäyttäytymistään. Kaikenlaista joulukoristetta on kaupat pullollaan ja minäkin hellyin ostamaan kirpputorilta kaksi tonttua, joulukaupasta kaksi kallista, kimmeltävää joulukoristetta sekä paketin pieniä joulupalloja pikkuiseen kuuseemme. Ulos väsäsin kesäkukkina olleet köynnökset jouluisiksi punaisin nauhoin ja valoin. Joululahjoja emme ostaneet, tänäkään vuonna. Nyt kun joulu on ohi, niin huomaan, että kaikki tuo esillä oleva joulukrääsä alkaa jo ärsyttää. Onneksi ne saa kohta pakata laatikkoon odottamaan ensi vuotta.

joulukrääsää

Huppariaikuiset! :D

Vuosi Norjassa

Tästä nimenomaisesta kuvasta on tänään tasan vuosi aikaa. Siinä on kasa tavaraa, joista osa jouduttiin jättämään jälkeemme kun lähdimme Suomesta kohti suurta seikkailua. Ennaltamäärämätöntä, vailla tarkempia tietoja tulevasta. Tuli kiire pakata viimeiset tavarat autoon. Kaikki ei mahtunut. Teimme monta keikkaa kierrätyskeskukseen. Upotimme muutaman tavaran johonkin roskikseen ohi mennen, syntisiä kun olimme. Taisinpa vielä viimeisenä päivänä viedä joitakin ilmaiseksi antamiani tavaroita odottamaan uutta omistaajaa johonkin sovittuun paikkaan. Jotain jätimme vuokranantajan luvalla myös asuntoon. Vihdoin oli vaan pakko pakata kissa ja loput tavarat autoon ja lähteä ajamaan kohti Turkua. Auto laivaan ja kissa hyttiin.

Olin odottanut, että olo olisi kevyt ja vapaa, mutta ei se ollut. Olin huolissani kissasta, tavaroista autossa, tullimuodollisuuksista ja eihän meillä ollut majoitustakaan varattu Ruotsia pidemmälle. 
Arvellutti myös, millainen keli ja sää meitä odottaisi Haukelissa. 

Valkoista maisemaa Haukelissa

Tuulta ja pakkasta oli niin, että kissa tutisi kylmästä. Pakko oli kuitenkin jaloitella.

Haugesund

Haugesund

Haugesund, Vardafjellet befestningen

Illan pimetessä 14.12.17 saavuimme Haugesundiin. Varasimme kestikievarista majoituksen matkalla kohti kaupunkia. Parissa päivässä saimme vuokrattua kellarihuoneiston, jossa asuimme seuraavat neljä kuukautta, harjoitteluvaihtoni ajan. Teimme sinä aikana lukuisia retkiä joka suuntaan Haugesundista. Harjoitteluni päätyttyä kiirehdin valmistumistani ja sain paperit juuri ja juuri kuntoon kesäksi, jotta saatoin aloittaa työt sairaanhoitajana Bergenissä.

Skudeneshavn

Haugesund, Haraldshaugen

Haugesund

Ryvarden

Odda

Bjotveit

Åkrasanden

Sorfjord Parkplaz, Hovland

Preikestolen

Himakånå

Näin jälkikäteen ajateltuna olemme jämähtäneet paikallemme, mutta siihen tietysti vaikuttaa sekin, että meillä ei ole enää omaa autoa. Lisäksi minulla on vakituinen työ, joka "jonkin verran" rajoittaa matkustushalukkuutta. On myös niin, että Bergen tarjoaa paljon enemmän ulkoilumahdollisuuksia kuin Haugesund.

Norjassa ehdottomasti parasta on upea luonto, mutta onhan täällä muutakin koettu. Kaiken uuden kokeminen saa tuntemaan, niin kuin aika kuluisi hitaammin. Vähän niin kuin lapsena, kaikki on uutta ja ihmeellistä.  Puhumaankin pitää opetella uudestaaan.

On enemmän kuin totta, että tällaisissa elämänmuutoksissa oppii paljon itsestään. Uudessa tilanteessa vaaditaan lisäannos itseluottamusta, uskoa siihen, että elämä kantaa ja kykenee sopeutumaan. En tiedä miten tai mihin tämä seikkailumme jatkuu, mutta sen tiedän, että se jatkuu. Kaikki on mennyt hyvin, ei toki ilman haasteita. Mutta olemme kokeneet paljon hyvää, makeaa, kaunista, kummaa, uutta ja innostavaa. Jos olet haaveillut lähteväsi ulkomaille, mutta et ole vielä uskaltanut lähteä, tee se!

Bergen, Fløyen

Forsand, Lysebotn

Bergen

Bergen Ulriken

Bergen

Lysfesten

Lysfest Bergenissä oli hyytävän kylmänä iltana. Ennen ohjelman alkua istuimme terassilla juomassa kuumaa glögiä. Kaupungin aukiolla oli väkeä oli niin paljon, ettei tahtonut nähdä, tällainen tumppi ainakaan, vaikka oli jättinäyttö lavalla. Saatiin kuulla musiikkia, lasten laulua, sekä kokea jouluvalojen syttyttämistä ja kunnon ilotulitus.

Näissä tunnelmissa kohti vuoden pimeintä päivää. Kohti uutta valaistumisen aikaa, kohti kevättä!

Marraskuu

 Marraskuu Bergenissä on ollut leuto. Etukäteen ajattelin, että talvitakki on kaivettava esiin hyvissä ajoin, mutta taisin olla väärässä. Nollaraja on taidettu alittaa vain kerran. Kaupungilla kulkiessa näkyy usein miehiä shortseissa. Luulisin, että on usein kyse siitä, että ovat tulossa jostain treeneistä, eivätkä ole viitsineet pukea kunnolla päällensä.. Lämpötila on enimmäkseen pyörinyt jossain viiden ja kymmenen lämpöasteen tietämissä. Toivoisin saman jatkuvan. En kaipaa lunta, enkä varsinkaan jäätä.

 Kissa sai uuden raapimis- ja kiipeilypuun. Jospa kisu viihtyisi enemmän siinä kuin meidän ruokapöydällä radion päällä. 

Toinen osa norjan kielen kurssia on kohta käyty. Norja sujuu hyvin ja käytän sitä automaattisesti ja kaikissa tilanteissa. En edes ymmärrä vaihtaa englanniksi, jos en ymmärrä jotain vaan pyydän   niin kauan toistamaan norjaksi, että ymmärrän. Usein toinen kerta menee jo kaaliin. Ymmärrystä on tullut testattua arkipäivän tilanteissa, työpaikan koulutustilaisuuksissa, keskusteluissa lääkärin ja hoitajien kanssa. Pääsen taas testaamaan kielitaitoani erikoissairaanhoitoon sydänpolille joulukuussa.