Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2018.

Summer in the city

Kuva

Kulttuurishokki

Kuva
Nyt se tuli! Hiljaisesta pikkukaupungista siirtyminen keskelle "kaikkea", suurkaupungin ja 17.mai (=perustuslakipäivän) juhlinnan keskelle. Aamulla kello seitsemän alkoivat tykinlaukaukset pamahdella. Kahdeksan tietämissä talomme ohi kulki ensimmäinen rumpuja päristävä paraati. Ikkunamme alla kulkee jatkuvasti ihmisiä juhlapuvuissa ja koko kadunpätkämme on pysäköity täyteen autoja. Ihmisvilinä kaupungilla on melkoinen. Paraateja, lippujen heilutusta, rumpujen pärinää, tykinlaukauksia, mausteeksi silloin tällöin. Iloisia ihmisiä ja kauniita bunad-pukuja, mutta myös muunnäköisiä kansallispukuja, eksoottisia intialaisia ja lapinpukuja. Tänään oli tuulista, joten essut ja helmat ovat hulmunneet ja tuuli sekoittanut tyttöjen pitkät kutrit. Laseja on kilistelty ja oluttölkkejä tyhjennetty. . Asunnoltamme on vain kiven heitto keskustan vilinään. Kadun päässä on myös puisto, jossa ihmiset juhlivat, pitävät piknikkiä, grillaavat kertakäyttögrilleillä makkaraa ja maissia ja nauttivat

Kateus vie kalatkin vedestä

Minulla on ystävä, joka keikkailee Norjassa sairaanhoitajana. Hän päivittää Facebookiin usein kauniita maisemia ja iloisia päivityksiä ulkomaankomennuksiltaan. Tämä on ollut liikaa joillekin. Hän on saanut vihapostia nimettömältä henkilöltä, joka kertoo tietävänsä, ettei elämä keikkatöissä Norjassa VOI olla niin makeaa kuin ystäväni antaa päivityksissään ymmärtää. Lisäksi tämä salainen kadehtija on mennyt viesteissään henkilökohtaisuuksiin, arvioiden ystäväni elämänvalintoja, ulkonäköä ja käyttäytymistä.  Kateuttahan tuo lienee, mutta ei voi kuin ihmetellä.. Jotkut minunkin ystävistäni ovat sanoneet, että ovat kateellisia siitä, että olen uskaltanut lähteä ulkomaille asumaan. Se vähän kummastuttaa, koska kaikillahan on samanlaiset mahdollisuudet, ainakin periaatteessa. Usein myös unohdetaan se, että elämä on haasteellista myös ulkomailla. Usein jopa paljon haasteellisempaa kuin kotimaassa. Vieras kieli, kulttuuri, byrokratia saavat aikaan sen, että vaivannäköä tulee kaikenlaisten asi

Retki Utsiralle ja viimeiset viikot Haugesundissa.

Kuva
Hieno seinämaalaus pilattuna kaupallisilla tiedotteilla.  Haugesundissa on kevät päässyt hyvään vauhtiin. Liikenneympyrät- ja jakajat ovat alkaneet kovasti kukkia. Joka paikassa on narsisseja ja alppiruusut ovat juuri aukeamassa. Niitä on täällä lukemattomasti, kuten myös tulppaaneja, krookuksia ja esikoita. Villinä kasvaa valkovuokkoja ja muutamia minulle ennestään tuntemattomia keltaisia päivänkakkarannäköisiä kukkia. Pensaitakin on jo kukassa; ainakin keltainen forsythia ja punainen bougainvillean näköinen pensas. Meillä on viikko aikaa ensimmäisen muuttokuorman vientiin. Haugesundin kausi vetelee viimeisiään ja suunnittelemme vielä vierailua täällä lähistöllä sijaitseviin luontokohteisiin. Tänään kävimme Utsiralla, johon pääsee laivalla 70 min merimatkan päähän. Meri oli tänään kaunis ja kiltti, ei paljoa merenkäyntiä. Paluumatkalla saimme suoraa auringon paistetta, lähes koko matkan.  Utsira on pieni noin 200 vakioasukkaan asuttama saari, joka on myös oma kunta