pitkätossu-sukat

Nämä pääsee huomenna siskon luo.

Operaatio kellarinportaat

Kellarissamme on ollut todella ankeat portaat, jotka ovat olleet vauvankakankeltaisen kokolattiamaton peitossa. Yhtenä unettomana iltana päätin, että nyt saa riittää. Kaksi päivää sen jälkeen revin matot pois ja aloin maalata. Portaikon toinen ongelma ankeuden lisäksi on ollut pimeys. Nyt sekin on kadonnut.

Portaat olivat maton alta paljastuessaan itseasiassa aika ok. Maalaan ne kuitenkin yli ja  SIISTIT porrasmatot. Kuvassa portaat puoliksi maalattuna. Seinissä näkyy tuota ihanaa vaaleanpunaista ikilevyä, joka peittyy myös valkoisella maalilla. Pariin kohtaan porraskäytävää tulee liiketunnistimella varustetut led-valot. Tulkoon valkeus! Ja valkeus tuli.

Ydinasiaa

Fennovoima on nimittänyt voittajan paikkalotossaan: Onnea Pyhäjoki! Saatte ydinvoimalan, rahaa, työpaikkoja, ilmaista mainosta, hyvinvointia, verotuloja ja kaikkea kivaa.

Miten voidaan rakentaa lisää ydinvoimaloita jos ei ole tietoa mihin sen tuottamat jäteet sijoitetaan? Tai tarkemmin: Miten voidaan suosia energiamuotoa, joka tuottaa jätettä, joka on vaarallista terveydelle vielä 100 000 vuoden päästä, kenties paljon, paljon pidempäänkin. Millä voidaan varmistaa etteivät tulevat sukupolvet louhi vahingossa esiin meidän jätteitämme. Onko aivan varma ettei jokin luonnonmullistus, jääkausi, maanjäristys tai maankuoren repeämä tuo ilmoille tätä säteilevää perintöämme tuleville polville. Kävisi järkeen jos edes yrittäisimme ratkaista jätteen sijoittamisen sijaan sen vaarattomaksi tekemistä. Onko ihminen luonnostaan niin itsekäs, ettei piittaa jälkeläisistään edes seuraavaan polveen kunhan itse saamme hyvinvointia, rahaa ja lampun loistetta.

Ikävä kyllä Suomi on ydinvoiman luvattu maa ainakin jos tarkastellaan asiaa suhteutettuna väkilukuun. Valmistuvien ja suunniteltujen uusien ydinvoimaloiden ansiosta pääsemme kärkikastiin sekä ydinvoiman, että ydinjätteen tuottajina. Myös uraanin louhintaa on Suomessa suunniteltu.

Ydinvoimaa ei voi millään muotoa kutsua puhtaaksi energiaksi. Uraanin louhinta ja jalostaminen polttoaineeksi tuottaa sivutuotteenaan radioaktiivista jätettä ja aiheuttaa saastumista mm. rikkihapon vuoksi, jota käytetään malmin sulattamiseen. Suomen valmistuva ydinvoimala Olkiluodossa tuottaa superydinjätettä, jonka hävittäminen ei onnistu, vaikka sen maahan hautaaminen tuntuukin olevan ydinvoiman kannattajien mielestä tosi hyvä idea.  Siis, täh? Kas, kun eivät ehdota jätteen ampumista avaruuteen.

Jo kun muut maat suunnittelvat ydinvoimasta luopumista niin Suomessa liputetaan edelleen euron kuvat silmissä sen puolesta. Ydinvoimalan rakentaminen maksaa ehkä noin 5,5 miljardia euroa, mutta hei, elämä on ja ydinreaktori maksaa. Eikä polttoainekaan ole ilmaista. Uraanioksidin hinta tuntuu heiluvan kuin hermostuneen lehmän hännän päässä. Hinta voi muutamassa vuodessa esimerkiksi nousta 15- kertaiseksi, kuten se onkin tehnyt. Siinäpä menee laskelmat uusiksi talousvastaavalta.

Siispä yhteenvetona voi sanoa ydinvoiman olevan sotkuista, kallista, vaarallista, epävakaata ja eettisesti erittäin epäilyttävää. Siinä ydinasiaa.
 

Vapaa kapitalismi

Eikö juuri kapitalismi ole luvannut meille täyden vapauden. Minkä ihmeen vapauden? Mitä vapautta se on, että teet niska limassa töitä 18-vuotiaasta 65-vuotiaaksi vain maksaaksesi kohtuullisen elämisen ja sen jälkeen jäät taakaksi yhteiskunnalle, perheellesi, jälkeläisillesi. Onko vapautta se, että et voi päättää työurasi kestoa, et työmäärääsi, palkkaasi tai urasi laatua. Onko vapautta, että valtion, ylikansallisten yritysten, osakkeenomistajien, vakuutusyhtiöiden, pankkien, poliitikkojen ja kuntien päätökset saattavat ajaa taloutesi hurjaan syöksykierteeseen ilman omaa syytäsi.

Markkinatalouden tarkoitus ei ole luoda rikkautta kaikille vaan ohjata rikkaus niille, joilla sitä on jo ennestään. Markkinatalous on itseasiassa kaaos, jonka seurauksia pitkällä aikavälillä voidaan vain seurata sivusta. Kapitalismin arvomaailmaan ei kuulu vapaus kuin periaatteessa. Vapaus on vain niillä, joilla on taloudellinen valta. Muille se tarkoittaa pakkotyötä.
Timo Harakka kirjoitti aiheesta esimerkin elävästä elämästä mm. Lapin Kansassa
Tällä kirjoituksella Timo Harakka pääsee lukemistooni ainaisjäseneksi.

Inhimillinen tekijä

Ohjelmassa pohditaan kohtuullistamista käytännössä ja asennetasolla.
Linkki yle areenaan

Puikkojen kalinaa ja syksyn värejä

 Tänä syksynä on tehty jo muutamat sukat. Punatulkkulangasta tein toiselle siskolleni sukat ja itselleni polkka-langasta pitsisukat. Tällä hetkellä kahdet sukat on työn alla. Tässäkin asiassa pitää tietysti olla joku tolkku.. sitä on toisinaan vaikea pitää. Vaikka kädet tuntuvat olevan luonnostaan levottomat ja liikkuvan automaattisesti sukkia tehdessä. Esimerkiksi tv:n katselu samalla käy ihan hyvin. Niskat tahtovat kyllä mennä jumiin jatkuvasta kutomisesta, mutta senkin uhalla kaivan kutimeni esiin lähes joka ilta. Kutominen on mielestäni niin ihanaa ja rentouttavaa. 

Kuvan vasemmassa ylälaidassa näkyy linssilude Nipsu.

Välillä on pakko nousta sohvalta ja käydä oikomassa jalkoja pihalla. Ja ylättäen sieltä löytyy samoja värejä kuin sukistani.

Niin kaunista!

Someone like you

Wall Streetin mielenosoitukset eivät ylitä uutiskynnystä

17. syyskuuta alkoi New Yorkissa mielenosoitus, joka vastustaa nykyistä talouspolitiikkaa Yhdysvalloissa. Ihmiset vastustavat kaduilla asuntojen pakkolunastuksia, pankkien ja suuryritysten ahneutta, sekä lisääntyvää työttömyyttä. Ihmiset ovat sitä mieltä, että huono taloustilanne ei ole tavallisen kansan vika vaan johtuu päättäjien huonosta taloudenhoidosta. Media on yrittänyt olla mielenilmauksista mahdollisimman hiljaa.

Näin myös Suomessa, joka on niin ameriikanpolitiikan lumoissa, ettei asian kääntöpuolesta haluta puhua. Mitä kertovat kolmatta viikkoa jatkuneista mielenilmauksista suomalaiset tv-kanavat? Eivät mitään. Anteeksi, olen nähnyt yhden lyhyen jutun tv-uutisissa tämän kahden viikon aikana. Muutoin: uutislähetyksissä ei mitään, teksti-tv:ssä ei mitään. Ei ylellä, ei kolmosella, ei nelosella. Netistä sentään löytyy jotain, mutta miksi ei pääuutisissa?

Vasta nyt lokakuun puolella on alkanut tihkua jotain tietoa ja 700 mielenosoittajan pidätykset saavat esim. kolmosen uutisissa n.10 sekunnin julkisuuden. Tahallisesta pimityksestä kirjoittaa Helsingin Sanomat
Nelosen netissä on pätkä, jonka otsikkona on "Manhattanin köyhät marssivat poliisitalolle". Mielestäni otsikko on aika omituinen ottaen huomioon, että mielenosoituksiin on osallistunut myös julkisuuden henkilöitä kuten Susan Sarandon ja Michael Moore.

Tällaiset tapaukset saavat miettimään koko uutisoinnin puolueettomuutta tai puolueelllisuutta. Kuka päättää, mistä asioista kerrotaan ja mistä ei? Kuka päättää missä valossa ja millä otteella uutiset kerrotaan? Ovatko Wall Streetin mielenosoittajat vain hippejä ja köyhiä, joita poliisin täytyy pitää kurissa?

Satokauden päätös

 Viimeiset syötävät on poimittu hyötypuutarhastani. Sato ei ihan kaikilta osin vastannut odotuksia, mutta mukavaa oli. Kurkkusatoon olen erittäin tyytyväinen. Myös auringonkukat tuottivat hyvin siementä ja linnut ovatkin jo hotkineet ne kaikki.

 Tarkoitus oli kerätä niitä myös talven varalle, mutta koska oli niin hölmö, että jätin kukinnot ulos, ne menivät saman tien. Tomaatteja tuli paljon, mutta valtaosan tuhosi latvamätä. Pääpuutarhuri sietäisi saada potkut koska oli tosi laiska lannoittaja.
Herukkasato oli kohtalainen, punaisien osalta runsas. Mustia viinimarjoja sain käydä poimimassa sisareni herukkapuskista, joita on, sanalla sanoen, yli oman tarpeen. Kellarissa odottaa mehupullojen punainen armeija. 

 

Kurkkuja säilöin ihan ensimmäistä kertaa ja onnistuin pilaamaan yhden satsin kun aikailin purkituksen kanssa. Suolaliemi haisi omituiselle ja kurkut vaikuttivat limaisilta, joten kippasin koko kattilallisen roskiin. Muut erät sain säilöttyä onnistuneesti valkosipulikurkuiksi ja ne ovat maistuneet kaikille hyvin.

Omenat eivät tänä vuonna juuri sävähdyttäneet sadollaan. Omppuja oli tosi vähän ja ne olivat todella matoisia. Taas tuli sisko apuun ja sain häneltä kassillisen omenoita, joista sain 6 purkkia todella hyvää ja kauniin väristä sosetta, jonka maustoin kaneliviskillä.

Omaan heikkoon omenasatoon varmaan vaikutti se, että leikkasimme puuvanhustamme aika radikaalisti sekä viime syksynä, että tänä keväänä.

Tänä kesänä tuli opittua ainakin seuraavaa:
Laatikkoviljely on melko vaivatonta, mutta kannattaa käyttää lannoitetta koko satokauden, ainakin tomaateille. Kasteluveden järjestäminen laatikoiden läheisyyteen kannattaa miettiä etukäteen, ennemmin kuin kiroilla raahatessaan kastelukannua tontin laidalta toiselle. 

Kurkut kannattaa laittaa omaan laatikkoonsa, koska ne leviävät todella laajalle ja kuristavat kasvinkumppaninsa hengiltä. Kurkuille kannattaa tarjota runsaasti kiipeilypaikkoja, etteivät kurkottele pensasaitaan.

Korkeakasvuiset kasvit kannattaa sijoittaa valon suhteen matalampien taakse, ei niiden eteen..
Ja: Jos haluaa säästää auringonkukansiemenet linnuille talveksi, kannattaa viedä ne sisälle.

Ensi kevättä varten on tehty sipulikukkaistutukset omituisen näköiseen kekoon, johon on piilotettu erä kompostitavaraa. Sipulikukkia löytyy myös täältä:

Mukavaa syksyn jatkoa!