sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kuuntele kuiskaavaa tyttöä

Pidän musiikista ja varsinkin rentouttavasta musiikista. Pidän myös kovasti meren aaltojen pauhusta, sateen ropinasta ja lintujen laulusta. Olen myös tutustunut binauraalisiin soundeihin ja solfeccio taajuuksiin. Jonkin aikaa olen käyttänyt rentoutumisen ja nukahtamisen apuna brown, pink ja white noise- ääniä sekä sateenropinaa. Sitten törmäsin netissä naputtavaan, tyynyä puristelevaan ja kuiskaavaan tyttöön. Kokemus on todella mielenkiintoinen. Ensin ihmettelin, että mitä tämä oikein on ja vähän naurattikin, mutta kun hyvä rento olo alkoi vallata kroppaa niin hoksasin homman jujun. Tässä on siis kysymys siitä, että tietyn taajuiset monotoniset  äänet soitettuna vuoroin oikeaan ja vasempaan korvaan menevät hermojärjestelmän osaan, jossa rentous ja mielihyvä syntyvät. Ilmiö kulkee nimellä ASMR eli autonomous sensory meridian response.  Lisäksi tyttöset ovat pääosin kaunista katseltavaa sielukkaine silmineen. Kuuntelu kannattaa tehdä kuulokkeilla!

Jos itse alkaisin tehdä kyseisen tyylistä sisältöä jaettavaksi en varmaankaan käyttäisi vblog-tyylisesti omaa naamaani vaan jotain (muuta :)) kaunista kuvitusta. Ääniksi valitsisin juurikin sadetta, tuulta, merta, lintuja tai ainakin niitä muistuttavia ääniä sekä ehkäpä omaa kuiskaavaa ääntäni.

Lisää videoita löytyy ASMR -hakusanalla. Lisää tietoa suomeksi esim. blogista: http://www.lily.fi/blogit/fitness-fuhrer/mika-ihmeen-asmr 

perjantai 28. elokuuta 2015

Koulussa on kivaa..

..ainakin vielä. Sairaanhoitajaopintoni ovat alkaneet. Olen onnellinen. Älkää kysykö..mutta minä vastaan. Kyllä! Opiskelusta voi tulla onnelliseksi. Läpäisin juuri lääkelaskujen tasokokeen ja se oli minullekin yllätys. Tasokokeen suorittaminen virheettömästi vapauttaa matematiikantunneilta. Ainakin ensimmäisellä jaksolla. Tuskin nyt sentään koko koulun ajaksi..

En ole koskaan ollut hyvä matematiikassa. Olen jopa inhonnut laskentoa peruskoulussa ja lukiossa. Pidän itseäni kuitenkin hyvänä päättelijänä ja se taisi tulla todistetuksi tänään.
Koulussa on kivaa koska opettajat ovat rentoja ja luokkakaverit ovat mukavia. Työtä on luvassa paljon koska opiskelu on pääosin itsenäistä etätyöskentelyä ja kotiläksyjä. Siinä ohessa pitää käydä töissä ja hoitaa arki. Onneksi tämä on minulle jo tuttua. Olen käynyt kauppaoppilaitoksen, amk-opinnot toiselta alalta ja osittain  myös lähihoitajaopinnot monimuoto-opintoina.

Opintoni ovat muuntokoulutusta lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Valmista pitäisi tulla 2,5 - 3 vuodessa. Joku on kuulemma joskus valmistunut 1 vuodessa ja kahdeksassa kuukaudessa. Alla on tässä tapauksessa ollut jo aikaisempia opintoja. Mutta niin kuin sanotaan: Aika kuluu itsekseen. 











keskiviikko 26. elokuuta 2015

Syyssuru



Tänään on keltainen päivä
Pilvistä ja painostavaa
Tuuli seisoo nurkan takana ja odottaa:
Jokohan alkaisi riepotella puita
Kunpa saisi sateesta kaverin

Minua itkettää ilman syytä
Taas näitä päiviä, onneksi harvinaisia
Olkoonkin vaikka syyssuru
pimeän ja kylmän kauden melankolia
Painetta sydänalassa ja kuristusta kurkussa

Näen lehtien lentävän tuulessa
lintujen matkaavan etelään
kesäkukat muuttuvat ruskeiksi risuiksi
Armotta saapuu kylmä henkäys
Hile kiipeää ikkunoille

Olen kuin
torkahtanut metsätonttu pakkasyössä
töppönen jäätynyt kiinni kiveen


keskiviikko 12. elokuuta 2015

Vipassana P.S.

Jälkikirjoitus aiheesta: Vipassana. Suosittelen kaikille, jotka haluavat oppia tuntemaan itsensä paremmin. Ennakkoluulot pois ja kokeilemaan. Haluan korostaa, että tämä oli minun kokemukseni ja jokaisen kokemus on erilainen. Toiset saavat vähemmän kokemuksesta irti kuin toiset. Jokaiselle siitä on varmasti jokinlaista hyötyä. Moni, jolle olen kertonut kokemuksestani on sanonut, ettei itse pystyisi samaan. Uskon, että kuka tahansa pystyy jos vain haluaa. Täytyy olla halu kohdata itsensä ja halu antautua virran vietäväksi.

Vaikka ei piittaisi  pätkääkään uskonnosta, karmasta, henkisyydestä tai omaisi yhtään hippiasennetta voi silti hyötyä hiljentymisestä. Kurssi on koottu niin, että ei siellä aika pääse pitkäksi käymään. Epämiellyttäviäkin asioita voi tulla eteen ja kipuakin voi joutua kokemaan. Huonekaverini kävi läpi neljän tunnin valvepainajaisen ja moni muu kertoi nähneensä painajaisia tai kokeneensa pelkoa jossain vaiheessa kurssia. Leiriltä ei pääse pois kesken ja tämän säännön tarkoitus on taata oppilaille mahdollisuus oppia hallitsemaan erilaisia tunteitaan, myös epämiellyttäviä, pelottavia ja kipeitä. Näidenkin tunteiden luonne on olla ohimeneviä. Opettajat tukevat ja auttavat vaikeina hetkinä, mutta oppilas tekee työn. Kukaan ei voi kokea toisen puolesta. Vain kokemalla voi oppia ymmärtämään. Älyllisellä tasolla voi oppia monenlaista lukemalla ja opiskelemalla, mutta jotkut asiat täytyy vain kokea.

Tunteeni heti kurssin jälkeen olivat melko ristiriitaiset. Lopun crescendoon huipentunut tunnelma meni vähän vaahtopäiksi yli meikäläisen uimalakin ja olin ajoittain jopa erittäin ärtynyt. "Liity meihin"-meininki alkoi tuottaa vastareaktiota. Ohjeet kahden tunnin meditoinnista päivittäin ja kymmenen päivän kurssin käymisestä vuosittain sekä kehoitukset ryhtyä avustajaksi tuleville kursseille eivät osu maaliin jos on jo käsi matkalaukun kahvalla ja kova hinku päästä kotiin selvittelemään ajatuksiaan. Lopuksi pyydettiin lahjoituksia, joilla katetaan seuraavien kurssilaisten kulut. Tuli tunne, että on pakko antaa ainakin omat kulut kattava summa. Muuten jäisi kiitollisuuden velkaan. Uskon, että velvollisuuden tunnetta lisätään tahallaan, jotta rahaa saataisiin kokoon myös tilojen ylläpitoon ja peruskorjaukseen. Tilat sijaisevat vanhalla maatilalla, eivätkä todella ole kovinkaan modernit tai korkeatasoiset. Meille esiteltiin laajasti korjaussuunnitelmia ja laajennusten tekoa tulevaisuudessa sekä jo tehtyjä korjauksia. Osallistumisen merkitystä korostettiin myös käytännössä. Tekeviä käsiä puuttuu ja avustajia tarvitaan. Työt tehdään ilman palkkaa vapaaehtoisvoimin, myöskään opettajat eivät saa korvausta työstään. Koko järjestelmä toimii (rahallista) voittoa tuottamattomalla periaatteella.

Olin siinä uskossa lähtiessäni, etten varmaankaan tulisi meditoimaan päivittäin, mutta saatoin olla väärässä. En kuitenkaan istu kahta tuntia päivässä. Olen herännyt mieheni kanssa aamulla klo 04.20 ja meditoinut tunnin lähes joka aamu. Yllättävää kyllä en juurikaan ole nukahdellut aamuisin istuessa ja olo on tuntunut tunnin jälkeen virkeältä ja mukavalta.  Aamuvuorossa tämä järjestely toimii, mutta täytyy katsoa millainen rutiini ilta- ja yövuoroon sopii.