Taivaallisen rauhan aukiolla

Takapihalle omenapuun katveeseen on tehty jo joitakin viikkoja pientä laatoitusta. Idea oli minun. Halusin puolivarjoisan paikan, jossa voisi vilvoitella. Pohjatyöt on huitaistu, joten laattojen liikkeitä voidaan varmasti seurailla tulevina keväinä ja kesinä. Eilen oli sitten Taivaallisen rauhan aukion avajaiset.

Paikka osoittautui mukavaksi ja siitä näkee sopivasti tielle. Tieltä päin näkymä on niin kapeasta kulmasta, että ohi ajavat eivät ehdi juuri pihaamme tuijotella. Illalla sytytettiin lyhtyihin kynttilät ja ah, kun oli mukavaa. Hyttysiäkään ei ollut.

Jos päiväsi on harmaa, sateinen tai muuten masentava klikkaa tätä kuvaa suuremmaksi ja tuijota ruutua väh. 2min.

Kirpparikäynnilläni ostin farkkuhameen, joka sai uuden elämän olkalaukun muodossa. Mitähän mieheni sanoisi, jos tarjoaisin tätä hänelle kauppakassiksi? Taitaisi muovipussien ostaminen jatkua..

Pakoon pahaa maailmaa

Pihan perällä on onneksi vielä tilaa. Kun laitan kasvilaatikon kohdalla pään alaspäin unohdan koko pahan maailman: Katso, siellä kasvaa ihka oikea tomaatti! Ihme suoraan siemenpussista.

Auringonkukkia katsellessa ei tarvitse enää kumarrella. Kohta kukat jo avautuvat. Kyllä tätä on jo odotettukin..

 

Kurkku kärsii läheisriippuvuudesta ja suorastaan roikkuu tomaatinvarsissa sekä kaulailee herneiden kanssa. Omituinen seuralainen. Tässä kurkun kaunis käsivarsi on vielä nätisti rullalla.

Maineeni menestyvänä porkkananviljelijänä lienee mennyttä näiden kuvien myötä.

Sarvipääporkkana, jolle mieheni yritti piirtää silmät ja suun.

Mitä tänään koulussa opit, poika pellavapäinen?

 Olen vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunta on niin sairas kuin sen vapaana kulkevat sairaimmat yksilöt. Yhteiskunta tuottaa yksilönsä. Tässä on taas Norjan esimerkin mukaan nähty minkälaista ainesta tuottaa länsimainen kulttuuri ja sivistys. Lapsille lisää väkivaltaviihdettä, tietokonepelejä ja poliittista ja uskonnollista propagandaa. Sekaan vähän rikkinäistä perhettä, koulukiusaamista, syrjäytymistä, anabolisia steroideja, mielialalääkkeitä, keskustelupalstoja, aseita, räjähtäviä luoteja ja siitähän se sitten syntyy..

Yrittäjyyskasvatuksen sijaan voisi ja olisi syytä ottaa koulujen opetusohjelmaan ainakin seuraavat aineet: Nöyryys, inhimillisyys ja toisten ihmisten ja elämän kunnioittaminen. 

Iltasatu

Ajattele jos asunnossasi kaikki sähkölaitteet lakkaisivat toimimasta yhtä aikaa. Kodinkoneet lopettaisivat toimintansa. Tv, radio ja tietokone lakkaisi tarjoamasta viihdykettä ja tietoa. Puhelin jäisi vaille latausta. Partakone, hiustenkuivaaja, sähköhammasharja eivät enää surisisi. Vielä lisäksi olisi pimeää, asunto alkaisi nopeasti viilentyä, ainakin jos olisi talvi. Jos olisi kesä alkaisit nopeasti miettiä mihin työnnät pakastimellisen sulavaa ruokaa. Muutamassa tunnissa vesihanasta lakkaisi tulemasta vettä, eikä vessan vetämisestä olisi sen enempää iloa.

Mitäpä jos et tämän lisäksi pystyisi nostamaan mistään rahaa, etkä saisi tankattua autoasi. Entäpä jos kaupan ovet pysyisivät kiinni. Kilauttaisitko ehkä kaverille? Entä jos puhelin ei enää toimisi. Tiedätkö, mihin viittaan? Jos sähkönjakelu loppuisi ja sähkökatko kestäisi päiviä, viikkoja tai kuukausia. Tiedätkö, mitä tapahtuisi?

Etpä taida tietää. Puhelimet, myös lankapuhelimet mykistyisivät tuntien sisällä sähkökatkoksen sattuessa. Kaikki teollisuus, tuotanto, mukaanlukien ruokatuotanto, karjankasvatus, maitotilat, kanalat yms. olisivat suurissa vaikeuksissa. Eläimet tukehtuisivat, paleltuisivat ja kuolisivat nälkään ja likaan.

Kaikki järjestelmät, jotka tukevat turvallisuutta, kuten hälytys- lukitus- ja automaattinen palonsammutus kytkeytyisivät pois päältä, jättäen omaisuuden ja ihmiset turvattomiksi. Jäteveden käsittely ja käyttövesijärjestelmä lamaantuisi myös tuntien, viimeistään päivien kuluttua.

Tiedonvälitys ja yhteydenpito muihin ihmisiin vaikeutuisi huomattavasti. Radiolähetyksiä toki voi kuunnella jos omistaa patterikäyttöisen radion ja pattereita. Radiolähetystoiminta vaatii myös sähköä,  joten sitäkään ei kovin pitkään voi ylläpitää ilman varavoimaa. Varavoima taas vaatii toimiakseen polttoainetta, eikä polttoainetta saa nykyaikaisista säiliöistä ilman sähköä. Sairaalat toimivat usein varavirralla muutamia tunteja, korkeintaan muutaman vuorokauden.

Kaupat pitäisivät todennäköisesti ovensa kiinni. Siellä kaikki toimii sähköllä: Hinnat, varastonvalvonta, maksaminen, kylmätiskit, hälyttimet, automaattiovet ja sähkölukot ..

Asuntosi pysyisi lämpimänä vain jos sinulla olisi takka, kaasulämmitys tai riittävästi aurinkopaneeleja katollasi. Mikään, paitsi ehkä pakkanen ulkona ei estäisi herkästi pilaantuvia elintarvikkeitasi mätänemästä. Mitä tekisit ilman rahaa, ruokaa, vettä, pimeässä ja kylmässä. Olisit vailla tietoa etkä tavoittaisi välttämättä ystäviäsi, sukulaisiasi tai perheenjäseniäsi. 

Ajattele, kuinka herkästi koko yhteiskunta lamaantuisi pelkästä sähkökatkosta. Ajattele, miten nopeasti ns. sivistys ja moraali alkaisi murentua kun kyseessä olisi ruoka,  juomavesi, lämpö ja turvallisuus: Eloonjääminen.
Miten tämän kaltaisiin tilanteisiin on varauduttu? Vastaan: Ei juuri mitenkään. Sitä, että sähköä ei saataisi viikkokausiin tai kuukausiin ei pidetä mahdollisena. Se ikävä kyllä kuitenkin on mahdollista ja niin on myös tapahtunut. Jopa maanlaajuisesti, ei toki Suomessa, mutta esim. Italiassa vuonna 2003. Suomessakin on ollut pitkiä paikallisia sähkökatkoja myrskyjen ja lumen vuoksi.

Suomen sähköä jakavan kantaverkon omistaa yksityinen yritys Fingrid. Jos kantaverkkoon tulee vika saattaa se pimentää koko Suomen kerralla. Fingrid voi myös säädellä sähkönjakelua esim. poikkeustilanteissa ja jättää vähemmän tärkeät alueet ilman sähköä tehopulan yllättäessä. Usein sähköverkon vikaantuminen aiheuttaa ketjureaktion,  jossa yhden alueen tai esim. voimalaitoksen putoaminen pois verkosta kuormittaa muuta verkkoa niin, että senkin toiminta vaarantuu.

Entä jos Suomen valtio joutuu vararikkoon vuonna 2026 ja kaikki yritykset ja omaisuus jaetaan velkoville pankeille ja valtioille. Fingrid myydään Pohjois-Koreaan (uusi talousmahti vuonna 2026). Arvatenkaan velkainen suomi ei saa maksettua sähköyhtiölle erääntyneitä laskujaan ja sähköntoimitussopimus irtisanotaan. Kim Pong Jongia tai kuka siellä nyt vallankahvassa silloin onkaan ei jaksa kiinnostaa pohjoisen metsäläisten valitus kylmästä ja toimimattomista kännyköistä.

Ok, viimeinen kappale meni vähän överiksi, mutta kuitenkin..

Ammattitappajat Euroopan kannoilla

Mitä tapahtuu kun valtio ajautuu vararikkoon? Saapuvatko velkojat perimään saataviaan? Myydäänkö kansalaiset orjiksi? Jaetaanko luonnovarat, omaisuus ja yritykset velkojien kesken?
Ekonomisti John Perkins kertoo asiasta jo aiemmin tapahtuneeen perusteella täällä. Haastattelu on englanninkielinen, mutta tekstityksen saa päälle painamalla CC-painiketta ruudun oikeasta alalaidasta.

Downshiftaajat, toisinajattelijat ja Sarasvuo

Businesshölöttäjä Sarasvuo kävi Suomi Areenalla puhumassa viisaita ja kertasi taas tuon teesinsä, jonka mukaan downshiftaajat ovat itsekkäitä ja vastuuttomia. Sarasvuo ei vaan ole vielä tajunnut, että työn vieroksujat ovat eri porukkaa kuin downshiftaajat. Jos Sarasvuo perehtyisi vähääkään asiaan hän ehkä terävänä poikana huomaisi, että useat downshiftaajat ovat työssäkäyviä ihmisiä, joille ei vaan ole noussut pisnes(te) päähän siinä määrin kuin herra Sarasvuolle itselleen. Downshiftaamisen ajatus on tehdä työtä vähemmän hampaat irvessä ja euron kuvat silmissä. Jos Sarasvuo haluaa puuttua todellisiin ongelmapisteisiin voisi hän kääntyä parjaamaan ns. toisinajattelijoita, joista minäkin sain tänään yliannostuksen tänään erään tv-dokumentin muodossa.

Keski-Suomalainen toisinajattelija on noin 50-vuotias mies, jolla on takanaan vain muutama kuukausi rehellistä työelämää. Loppuaika on mennyt kaljaa litkiessä ja sopparahoja nostellessa ja joskus on tullut vähän lusittuakin. Toisinajattelijan mielestä kaikki on perseestä ja ilmaisissa kahvitilaisuuksissa pitäisi tarjota kuivan pitkopullan sijasta viinereitä, kunnon pizzaa ja muita maistuvia virvokkeita. Kaljakaan ei olisi pahitteeksi. Tarjotut työt eivät toisinajattelijaa kiinnosta, kaikki on kuitenkin paskaduunia, siis aivan perseestä! Ilmaisruokakassin sisällössäkään ei ole kehumista, kunnallispolitiikka menee väärillä raiteilla ja toisinajattelijanhan pitää jokaista epäkohtaa kommentoida lehtien palstoilla. Ei kai sitä toisinajattelijalla muutakaan tekemistä ole.

Toisinajattelijan ideologian mukaan yhteiskunnan tukiverkoston pitäisi toimia moiteettomasti myös hänen tapauksessaan. Kritiikkiä satelee joka suuntaan. Ja huonosti kuulemma menee. Kaikki pitäisi saada ilmaiseksi ja sen minkä saa ilmaiseksi on sekin ihan paskaa. Toisinajattelija haalii kämppäänsä ilmaista mainoskrääsää ja pakenee haastemiestä rappukäytävässä.

Downshiftaaja sen sijaan on halukas pienentämään stressiä ja omaa henkistä kuormitustaan, joka johtuu liian kiireisestä ja vaativasta työelämästä. Downshiftaajan tavoite on säästää itseään niin jaksaisi tehdä työnsä ja selvitä pitkästä ja yhä pitenevästä työurastaan. Downshiftaaja ajattelee omavaraisuutta, ekologisuutta ja vastuullista kuluttamista. Downshiftaaja on valmis tinkimään elintasostaan, jotta saisi elämäänsä enemmän henkistä sisältöä ja pysyisi järjissään eläkeikään asti. Downshiftaajan ideologiaan ei kuulu loisiminen, toimettomuus, rikollisuus ja vastuuttomuus.

Jotenkin alkaa tuntua, että Sarasvuo saattaa nyt olla väärän puun alla räksyttämässä.

Miksi passikuvassa ei saa hymyillä?

Ottaa niin päähän nämä passikuvien säädökset. Nykyään kun ne pitää ottaa niin, että kuvattavan nenä on melkein linssissä kiinni. Hymyillä ei saa, eikä pitää omia kakkuloita nenällään, eikä karvalakkia, vaikka ne kuinka kaunistaisi. Joskus olen kuullut, että kuva on hylätty hiuspannan vuoksi. Siinä on kyllä nihilismi huipussaan. Eniten ärsyttää tuo, ettei saa edes hymyillä. Jos muuten aina hymyilen niin enkö muka ole paremmin tunnistettavissa hymyilevästä kuin murjottavasta kuvasta? Tai siis tekeekö hymy kuvastani vähemmän tunnistettavan? Ja kissanjätös! Apinakin ymmärtää, että on viehättävämpi leveän hymyn kera, vai mitä, apina?

Potager röyhähtää

Pihan perällä tapahtuu kummia. Siellä kurkut kurkottelevat ja tomaatit ottavat mittaa toisistaan. Aivan kohta aukeavat ensimmäiset kukat ja melko täydeltä näyttää laatikoissa. Auringonkukkiin on tullut mustia kirvoja. On haettava mäntysuopaa kaupasta ja näytettävä kirvoille taivaan merkit.

Poimin kolme isoa nippua sitruunabasilikaa ja laitoin kuivamaan. Sitruunabasilika tuoksuu aivan Sunlight-saippualta ja maistuu ihanan kirpeälle. Tämä laatikkoviljely on mukavaa kun ei tarvitse kitkeä rikkaruohoja. Toivon vaan, ettei äskeinen raju ukkoskuuro katkonut tomaattejani. Vettä tuli hetken kuin saavista kaataen. Ja tulipa sitä ihan sisälle asti ikkunoiden alta ja kellarin oven alta. Sitten tuli rakeita ja ukkonen räiski kattojen päällä kuin äkäinen ukko jumala. Kun lähdin kellaria tarkistamaan niin mietin, että voinko mennä pikkukengissä vai pitääkö laittaa saappaat, mutta onneksi vettä oli vain pienen pieni lätäkkö kellarin oven edessä. Vähän siihen nähden, että koko piha näytti hetken lainehtivalta mutavelliltä.

Ukkoskuuron alussa kissa jäi hetkeksi kiipeliin hyttysverkon ja tuuletusikkunan väliin kun tuuli paiskasi ikkunan kiinni. Kun avasin ikkunan niin sieltä kissa parka pakeni sisälle märkänä ja häntä pörrössä. En tiedä kumman sydän pamppaili kiivaammin minun vai kissan. Ukkoskuurot on joskus aika pelottavia.