Hellettä riittää

Kissalla on kuuma, mutta aina se on kuitenkin halukas tulemaan, ainakin vähäksi aikaa ulos etu-tai takapihalle makoilemaan. Hetki auringossa riittää ja sitten pitääkin jo etsiä paikka varjosta. Päivät menee hänellä ihan yhtenä siestana ja öisin pitää päivystää, josko jossain vilahtaisi torakka. Ei ihme, että päivisin väsyttää kun kaikki yöt pitää valvoa..

Itse olemme nukkuneet kohtalaisen hyvin ilmastoinnin ansiosta, jota on kyllä pakko pitää päällä läpi yön ja välillä päivälläkin. Eilen lämpötila kipusi 38 asteeseen. Ja huomioikaa nyt, että oleilemme tosiaan ihan meren läheisyydessä, jossa yleensä on paljon viileämpää kuin sisämaassa. Tuossa muutama kilometri sisämaahan päin eilen oli jo ollut yli neljäkymmentä astetta. Merivesikin on niin lämmintä, että sekään ei paljon viilennä, samoin uima-altaan vesi on iltapäivisin jo jacuzzi- lämpötiloissa. En nyt kuitenkaan voi sanoa, että hirveästi olisin kärsinyt näistä kuumista keleistä. Joo, hiki tulee kun vähänkin tekee jotain ja ulkona auringossa on oltava suojaa eli hattua, vaatetta ja aurinkovoidetta. Pyöräillä voi, koska siinä ilmavirta viilentää, kävelläkin voi kunhan menee tarpeeksi hitaasti, huolehtii nesteytyksestä ja viilentelee itseään aina varjopaikoissa. 

Öisin toki toivoisi ilman vähän viilenevän, että saisi talon tuuletettua. Tänä aamuna oli kuitenkin yhdeksän aikaan jo 29 astetta. Tein vain nopean läpivetotuuletuksen ja sitten laitoin kaikki luukut kiinni. Toistaiseksi sisälämpötilat ovat vielä pysyneet alle kolmenkymmenen, mutta eilen illalla ei lämpö juuri laskenut, vaikka aurinko oli jo mennyt mailleen kauan sitten. 

Naapurit ovat toisella puolella vaihtuneet jo ainakin kolme kertaa. Ruotsalaisperhe toisensa jälkeen tulee ja lähtee. Pahemmin haittaa ei heistä ole ollut. Nauttivat tietysti lomastaan ja uivat ja ottavat aurinkoa minkä ehtivät. Toisella puolella on vakituinen espanjalainen lomalainen, joka viipyy yleensä useamman kuukauden. Täällä oleilevista espanjalaisesta useat ovat iäkkäitä ja puhuvat vain espanjaa, kuten kaksi meidän lähinaapuria. Naapurin rouvakin kovasti puhelee minulle espanjaa ja ymmärrän siitä ehkä puolet, joten hyvin menee...

Eilen jouduin menemään hammaslääkäriin viikonlopun aikana karmeaksi käyneen leukasäryn ja hampaiden vihlonnan vuoksi. Sain onneksi ajan heti maanantaille ja mukaani suomalaisen tulkin. Hammas olikin aivan sökönä ja se jouduttiin ottamaan pois. Nyt on tikit suussa ja kipu poissa, mutta tähän tarinaan tulee siis jatkoa. 

Olemme löytäneet sopivan kodin ja alun perin oli suunniteltu, että saisimme asunnon käyttöömme viimeistään syyskuussa, mutta myyjän toiveesta teemme kaupat jo ensi kuun alussa ja saamme avaimet kaupanteossa. Olen myös saanut työpaikan ja N.I.E- numeron. 

Sitten vielä mokasta, josta meitä varoitettiin. Lukot täällä ovat sellaisia, että jos avain on lukossa esimerkiksi oven sisäpuolella ja menet ulos ja lyöt oven perässäsi kiinni, niin se oli sitten siinä! Lukkoa ei saa auki, vaikka olisi vara-avain. Meillä oli käytössä kahdet avaimet, joista toisilla olin lukinnut oven illalla ja jättänyt avaimen roikkumaan lukkoon. Aamupäivällä olimme lähdössä kauppaan ja mieheni otti toiset avaimet mukaansa, menimme ulos, hän sulki oven ja tajusi samalla, että ne toiset avaimet ovat edelleen lukossa oven sisäpuolella. Kiroilua ja oven rynkytystä, juu, ei auta. Istuin alas ja mietin, mistä päästäisiin sisään helpoiten. Olimme tietysti lukinneet huolellisesti kaikki takaovet ja parvekkeiden, ovet ja ikkunat.. paitsi toisen kerroksen ikkunan, jossa on koko ajan ollut vain alumiiniritilät ja niiden takana hyttysverkko.  Jos vain olisi tarpeeksi korkeat tikkaat.. Näppäränä tyttönä kirjoitin naapurille viestin google-kääntäjään. "Suljimme oven ja avaimet ovat lukossa oven sisäpuolella. Voitko auttaa? Lukkoseppä tai tikkaat."

Mies sanoo rauhallisesti: " Vamos a ver." Hän myös toteaa, että ikkuna on auki. Sanoo hankkivansa tikkaat. Soittaa toiselle naapurille ja tulee hetken päästä tikkaiden kanssa, jotka yhdessä avaamme ja perheen nuorempi herra kiipeää ylös ja me pitelemme tikkaita. Hän saa käden ritilän välistä kahvalle joka avaa ritilät ja tuuppaa hyttysverkon sisälle ja kömpii itse ikkunasta sisään. Ja, niin hän hetken päästä tulee ulos ovesta ja voimme huokaista helpotuksesta.  Kiittelen heitä vuolain sanoin. Iltapäivällä vien vielä kiitokseksi vielä kuuman grillatun kanan. Laitan toiset avaimet avainkaappiin, jottei tätä mokaa tehdä toista kertaa. Tietysti on vielä mahdollista sulkea itsensä ulos ilman avainta, mutta onhan sitten vielä ne tikkaat. 

Myös bussilla kulkeminen on joskus hankalaa, ainakin jos lukee aikataulua väärin tai katsoo kelloa väärin. Joskus bussi on kolme varttia myöhässä. Joskus on itse myöhässä, mutta harvemmin tunnin liian ajoissa, joskus niinkin. Toisinaan ei itse tiedä mihin on menossa ja joskus kuski ei pysäytä autoa tai avaa ovea, vaikka matkustaja haluaisi jäädä pois. Liikojen pysähdysten karsimiseksi joissain busseissa stop-nappulat eivät toimi tai niitä ei ole lainkaan. Kuski saattaa huudella ennen pysäkkiä, että onko joku jäämässä tässä. Jos et tajua huutaa: "Si!"- niin siinä meni pysäkkisi.