Eli viimeiset päivät Norjan työkommennuksesta ovat käsillä. Viimeinen viikko on tuntunut jo sujuvammalta kuin aiemmat. Osaan puhua kokonaisia lauseita norjaa ja tulen (useimmiten) ymmärretyksi. Toki tulee sanoja, joita en ymmärrä tai tiedä, mutta usein elekieli auttaa. Vuoronvaihtojen raporteilla ymmärrän, mitä puhutaan ja pystyn joskus myös osallistumaan keskusteluun. Toki murteet ja nopea puhetapa tuottavat edelleen päänvaivaa.
Hämmästytin itseäni myös menemällä postiin kyselemään verotoimiston kirjettä. Kirjettä ei ole tullut koska osoitteessamme ei ole postilaatikkoa. Tätä asiaa menin selvittelemään postiin ja ihan vaan norjaksi.
Töissä on edessä vielä yksi iltavuoro ja yksi aamuvuoro. Lauantai on vapaa ja silloin pakkaan, siivoan ja lepään. Ehkä olemme myös vähän juhlatunnelmissa, koska työkaverilla täällä syntymäpäivät ja lisäksi vietetään Tofte dagenia eli paikallista kyläjuhlaa. Sunnuntaina aamulla saan kyydin kolleegaltani toiseen lähipitäjään bussiasemalle, josta nousen Oslon bussiin ja kotimatka alkaa.
Tästä, kuten muistakin kokemuksista yleensä voi sanoa, että parasta ovat kaikki ne ihanat ihmiset, joita olen saanut täällä kohdata!
Hämmästytin itseäni myös menemällä postiin kyselemään verotoimiston kirjettä. Kirjettä ei ole tullut koska osoitteessamme ei ole postilaatikkoa. Tätä asiaa menin selvittelemään postiin ja ihan vaan norjaksi.
Töissä on edessä vielä yksi iltavuoro ja yksi aamuvuoro. Lauantai on vapaa ja silloin pakkaan, siivoan ja lepään. Ehkä olemme myös vähän juhlatunnelmissa, koska työkaverilla täällä syntymäpäivät ja lisäksi vietetään Tofte dagenia eli paikallista kyläjuhlaa. Sunnuntaina aamulla saan kyydin kolleegaltani toiseen lähipitäjään bussiasemalle, josta nousen Oslon bussiin ja kotimatka alkaa.
Tästä, kuten muistakin kokemuksista yleensä voi sanoa, että parasta ovat kaikki ne ihanat ihmiset, joita olen saanut täällä kohdata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti