Praha joulun alla

Tänä vuonna pako jouluhässäkästä tehtiin Tsekin tasavaltaan, Prahaan. Pari päivää ennen joulua Praha näytti kylmän, mutta kauniin puolensa. Hyisen viiman ja muutaman pakkasasteen lisäksi saimme kokea vanhan kaupungin viehättävät, sokkeloiset kujat ja pienten joulutorien ihastuttavan tunnelman. Praha kahdessa päivässä oli joutuisa ja herkullinen maistiainen Keski-Eurooppalaisesta kaupunkikulttuurista. Kylmyys tosin yllätti: Pelkin käsimatkatavaroin matkustavana saimme ostaa lisää vaatetta Prahan kaduilta. Myös kuuma hunajaviini eli Medovina (Mead) maistui kylmästä tutiseville suomituristeille. Pullossa Hunajaviini oli makeaa ja tuhtia. Kadulta ostettuna lähinnä laihaa glögiä muistuttavaa juomaa.

 

Ilman ennakkoon tehtyä suunnitelmaa pyörimme siellä, täällä Prahan kaduilla. Muutama määränpääkin tosin asetettiin, mutta suurin osa kohteista löytyi sattumalta.  Tämän sattumanvaraisen pyörimisen olemme omaksuneet jo aiemmilta kaupunkimatkoiltamme ja se on tuntunut toimivan hyvin. Aamulla saatamme katsoa kartalta jonkin kohteen ja päättää sitten matkustustavan. Se voi olla kävely, ratikka, bussi, metro, laiva, vaijerihissi, tjms. Usein kävellen näkee parhaiten, mutta aikaahan siinä tosin kuluu. Kohteen saavutettuamme yritämme ottaa myös paluumatkasta hyödyn. Poikkeamme kuppiloihin, kauppoihin, kirkkoihin ja kiipeämme näköalapaikoille. 

 Muutamalla joulutorilla kävimme tutustumassa ja samalla reissulla parilla paikallisella oluella Bruxxissa.

Oluita löytyy todella monen hintaisia ja moneen makuun. Oma suosikkini oli tietysti kirsikkaolut, joka nyt ei kovasti oluelle maistunutkaan. Pubeissa ja baareissa suomalaisista tavoista  poiketen ei tiskin yli tehdäkään tilauksia, vaan tarjoilijat tulevat kysymään tilauksia tiskin toiselle puolelle. Baaritiskin takana häärivät baarimikot, jotka eivät osallistu tarjoiluun tai laskutukseen.

Myös totuus löytyi täältä.

Seuraavaksi suuntasimme Petřínin näköalatornille, joka on rakennettu Pariisin Eiffeltornin malliseksi, mutta pienoiskoossa. Petřínska Rozhlednalle pääsee köysiratajunalla. Olimme ostaneet kolmen päivän turistilipun julkisiin kulkuneuvoihin ja se lippu kelpasi myös tähän matkaan. Alaspäin tulimme toista kautta, kävellen. 

Päiväperusteisella turistilipulla julkisiin on se etu, että voi ajella ristiin rastiin kaupungilla ja jos "eksyy" kauas niin pääsee yleensä metrolla nopeasti takaisin jollekin "solmuasemalle", josta on taas jatkoyhteydet eri suuntiin.
 

 Tornin huipulle pääsee hissillä, mutta emme käyneet ylhäällä koska oli tosi sumuista ja kylmää. Sen sijaan joimme kuumaa viiniä alakerran ravintolassa.

Sokerina pohjalla: Vanhan kaupungin aukion joulumarkkinat ja astronominen kello.

Ja sitten syömään..Ruoka on Prahassa tuhtia pottua, makkaraa, pihviä ja gulassia höystettynä olutkastikkeella ja marinoidulla sipulilla, röyh!. Toki saatavilla on myös kevyempiä kana- kala- ja kasvisvaihtoehtoja. Juomista kannattaa myös maistaa kaakaota ja teetä, jotka eivät ole ollenkaan hassummasta päästä. Näin talviaikaan terasseja lämmitetään säteilylämmittimin ja asiakkaille tarjotaan käyttöön fleecepeittoja. Vanhan kaupungin aukiolla satoi illan tullen myös "lunta", eli valkoista untuvaa, jota kadunlakaisijat myöhemmin siivosivat kiireesti pois.