keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Hoitajista, hoitotyön laadusta ja työhyvinvoinnista

Viime päivinä on taas kirjoiteltu hoitajien työmoraalista, etenkin vanhustenhuollossa. Erään kirjoituksen mukaan hoitajat istuvat tauolla näpräämässä puhelimiaan ja selaavat toimiston uumenissa facebookia, kun vanhukset samaan aikaan makaavat märissä vaipoissa tuntikausia. Hoitajat myös käyvät kuulemma kaikki yhtä aikaa syömässä ja tupakalla, jättäen hoidokit vaille valvontaa ja hoivaa. Monissa tapauksissa haukut tulevat omaisilta tai niiltä, jotka eivät itse ole hoitotyössä. Tämä tapaus on siinä poikkeus. Avautujina toimivat hoitotyötä tekevät itse.

Kerronpa oman näkemykseni. Olen työssä kaupungin vanhainkodissa ns. vakituisena sijaisena. Osastolla on 12-14 asukasta, joista karkeasti puolet on vuodepotilaita. Omatoimisia asukkaita on 1-2 kunnosta riippuen. Osastolla työskentelee aamuvuorossa 3-4 hoitajaa ja iltavuorossa 2 hoitajaa. Yövuorossa on kaksi hoitajaa, jotka valvovat yhdessä kolmea osastoa, joissa yhteensä noin 40 asukasta. Tällä porukalla teemme perushoidon, päivittäiset siivoukset, lääkehoidon, pesut, syöttämisen yms. Aikaa ei ole mihinkään ylimääräiseen. Omat puhelimet on työajalla pukukaapissa eikä facebook tule edes mieleen työn tohinassa. Olemme useasti tuoneet johtoportaalle tiedoksi, että joudumme päivittäin tinkimään perushoidon tasosta, henkilöstön vähyyden vuoksi.

Oma käsitykseni on, että pelkät luvut, siis henkilökunnan määrä tai hoidettavien määrä ei kerro vielä mitään hoitopaikan tilanteesta. Jos henkilökunnasta on vuorossa yksi hoitaja, yksi laitoshuoltaja ja yksi hoiva-apulainen on tilanne ihan eri kuin jos vuorossa on esim. sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa. Myös hoidettavien kunto ja hoitoisuus vaikuttavat resurssien tarpeeseen. On ihan eri hoitaa kahtatoista omatoimista kuin kahtatoista syötettävää tai neliraajahalvaantunutta. Myös eristyksessä hoidettavat asukkaat vievät huomattavasti enemmän aikaa kuin tavalliset asukkaat.

Yksi paljon närää aiheuttava asia tuntuu olevan tauot ja niiden käyttäminen. Hoitotyössä tauot yhdistetään usein raporttiin, jolloin ulkopuolisesta saattaa näyttää, että tauolla vain istutaan ja rupatellaan. Voin kuitenkin itse sanoa, että raportit ovat kullan arvoinen osa hoitotyötä. Asukkaiden tilannekatsauksen lisäksi siinä usein myös puretaan työn aiheuttamia paineita. Toisissa paikoissa on käytössä ns. hiljainen raportti. Aikaa siinäkin menee, eikä vertaistukea kyllä tule.

Oli miten oli, hoitaja on taukonsa ansainnut. En ainakaan jaksaisi ilman niitä.  Hoitaja myös tehköön tauollaan mitä haluaa, vaikka sitten puhelimen näpräystä. Tupakalla käyminen onkin sitten toinen juttu. Se on omalla työpaikallani kielletty, joten siellä ei ainakaan työaikaa haaskata. Usein itselleni ainakin käy niin, että juoksen vuoroni jälkeen kiireesti vessaan, koska työajalla ei vaan tunnu aina ehtivän. Joku kai seuraavaksi ehdottaa vaippoja myös hoitajille. Siinähän sitä aikaa säästyisi.

Itsestä tuntuu usein pahalta, että ei ehdi tehdä töitä niin hyvin kuin haluaisi. Moni asia jää puolitiehen tai seuraavan vuoron hoidettavaksi. Totta on myös se, että vuodepotilaat ovat usein pitkään märissä vaipoissa ja ruuatta. Tähän ei kuitenkaan ole syynä hoitajien laiskuus vaan vähyys. Kaikkia kun ei ehdi hoitaa yhtä aikaa, valitettavasti.

Huomattava työhyvinvointia lisäävä tekijä olisi mielestäni se, että hoitajia olisi riittävästi. Silloin kokisi voivansa tehdä työnsä hyvin ja käyttää riittävästi aikaa myös asukkaisen henkisten ja sosiaalisten tarpeiden täyttämiseen. Läsnäoloa on vaikea toteuttaa jos on koko ajan kiire. Jatkuva stressi ja paine luovat hoitajalle riittämättömyyden tunteen, joka pitkään jatkuessaan aiheuttaa kyynisyyttä, vihaa ja epätoivoa. Se koituu vääjäämättä myös asukkaiden tappioksi. Niin kauan kun raha ja säästäminen koetaan tärkeämmäksi kuin ihmisarvoinen hoito ja hyvät työolot ei asiaan saada muutosta.

Näiden hoitajien avautumisesta voin sanoa, että jotain on pahasti pielessä myös heidän maailmankuvassaan. Kollegiaalisuus ei ole käynyt mielessäkään. On tuijotettu vain epäkohtia. Mitään parannusehdotuksia ei ole esitetty. Itse ovat varmasti tahrattomia työn sankareita, vai kuinka? Hyviä kandidaatteja virkailijoiksi sisäiseen tarkastukseen.

1 kommentti:

  1. Todella hyvä kirjoitus! Hyvä että joku kirjoittaa näinkin kun aina hoitotyötä tekeviä vain moititaan. Kiitos kirjoittajalle ja jaksamista työhösi.

    VastaaPoista

Linnut rannalla