Mitä meidän pitää pelätä?

Naapuria? Nälänhätää? Sivilisaation romahdusta? Sotaa? Ilmastonmuutosta? Lamaa? Työttömyyttä? Kulkutauteja? Kestävyysvajetta? Maailmanloppua? Vai sitä, että olemme ikämme kuorineet perunat väärin jättäneet käyttämättä sumuvaloja?
Minusta meidän pitäisi pelätä yli kaiken vieraatumista toisistamme ja vieraatumista luonnosta. Olemme kuitenkin niin sokeita ja tyhmiä, ettemme näe kuinka meitä ohjaillaan ajattelemaan vähäpätöisempiä asioita. Huudamme barrikaadeilla rikkaiden tuhlailulle ja heittelemme kiviä kohti niitä, jotka yrittävät pitää joukkoja hallinnassa. Luulemme tietävämme, mikä on oikein ja kohtuullista. Samalla teemme tuhoisia päätöksiä ja kulutamme loppuun sellaista, mitä ei voi saada lisää. Tuotamme jätettä, jota emme osaa hävittää. Tapamme eläimiä ja kasveja, jotka ovat iäksi menetettyjä. Jotkut meistä kuvittelvat tulevansa onnellisiksi saadessaan rahaa, valtaa ja mainetta. Toiset haluavat käyttää ihmisiä kuin orjia omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa. Jotkut luulevat olevansa jumalia, pelastajia, tuomareita, oikeuden jakajia ja hallitsijoita.

Pelkää sitä, että alat pelätä. Alat pelätä niin, että otat vastaan ratkaisuja, jotka on tarkoitettu kaventamaan valtaasi tehdä itsenäisiä päätöksiä, painamaan alas oma ajattelusi, tottelemaan komentajaasi. Oletko jo unohtanut itsesi, omat halusi elää ja olla vapaa? Teetkö ratkaisusi koska  pelkäät, ettei sinulla ei ole vaihtoehtoja tai asiat on vaan pakko tehdä.

Mitä kaikkea meidät saadaan nielemään kuviteltujen uhkien edessä. Talous on yksi pahimmista pelkojen temmellyskentistä. Taloushan romahtaa, syöksyy lamaan, eläkepommi räjähtää jne. Raha ei riitä mihinkään ja verokarhu vie tuhkatkin pesästä. Tuottavuutta pitäisi jatkuvasti vaan lisätä, palkkoja laskea ja työuria pidentää ja veroja korottaa. Olemme jatkuvasti lisää velkaa ja elämme yli varojemme. Taloudessa pitää kiristää, leikata ja puristaa. Saneeraamisen sijaan voidaa kai puhua jo purkamisesta tai räjäyttämisestä. Nähdäänkö täällä kotimaassa nälkää? Ovatko rahavarat todella niin loppu, että ihmisiä ei voida ruokkia tai hoitaa?

Pitäisikö talousneroillemme ehdottaa sisäinen rikkaus- aiheista koulutusta, jossa opetetaan uhkien sijaan keskittymään mahdollisuuksiin ja olemaan kiitollisia siitä, mitä meillä on: Mm. maailman parhaat koulut ja hyvä sosiaaliturva. Meillä on koulutettu, lukutaitoinen, sivistynyt ja suhteellisen terve ja hyvinvoiva väestö. Eikö se ole mahdollisuus? Meillä on rauha, hyvä yhteiskuntajärjestelmä ja maailmanmittakaavassa lähes vähiten korruptoitunut hallintojärjestelmä. Meillä pääsääntöisesti totetutuvat ihmisoikeudet, sananvapaus, uskonvapaus ja oikeus ihmisarvoiseen elämään. Meillä on puhdasta ruokaa, vettä ja ilmaa. Meiltä löytyy vielä luonnonrauhaa, metsää ja hiljaisuutta. Olemme rikkaita ja hyvinvoivia. Meillä on siistä ja puhdasta, vettä tulee hanasta ja sähköä pistorasiasta. Palveluja ja rahaa saamme luukuista. Kaikki toimii ja jos ei toimi voi valittaa ja vaatia ja usein saa sen, mitä vaatii.

Mutta me pelkäämme talouspeikkoa! Talouspeikon kuvaa näyttämällä meistä saa enemmän irti. Suostumme tekemään lujemmin töitä, pienemmällä palkalla tai emme ainakaan uskalla vaatia lisää. Työura pitenee ja tauot lyhenevät, kesälomistakin pitäisi kuulemma vähän napsaista pois. Talouspeikolla on valtavat mustat saappaat,  joilla se voi potkaista perseelle suuren ruman jäljen. You're fired!

Yleisen talouspelon lietsonta on jatkunut Suomessa jo vuosikausia. Vai milloin muistat viimeksi puhutun, että talous olisi nousussa tai että menisi hyvin? Minä en ainakaan muista, että koko lamasta olisi milloinkaan noustu sitten 80-luvun lopun. Ei se ainakaan palveluihin satsaamisessa näy. Mitä jatkuva rahapulasta ja lamasta jankkaaminen saa aikaan? Olemme varovaisia, emme uskalla toteuttaa haaveitamme. Teollisuudessa ja palveluissa ei investoida. Palkkoja ei uskalleta korottaa, eikä työvoimaa palkata. Ketä se nyt auttaa? Jos ajattelemme tappiota, laskusuhdannetta, lamaa, arvonlaskua, korkojen nousua, velkaantumista, työttömyyttä, rahattomuutta ja puutetta, niin sitä sitten saamme. Missä on henkinen valmennus ja missä on valmentaja? Olisiko joku poliitikoista tai talousjohtajista niin viisas, että osaisi kylvää uskon ja toivon siemeniä. Kyllä me pärjätään! Suomi selviää tästä! Meillä on valtavasti potentiaalia! Pelko pois, kaikki järjestyy!

Ja toisaalta: Jos olemme itse luoneet hirviön nimeltä talous, olemme myös itse kykeneviä kaatamaan sen ja tekemään uuden ja paremman. Sellaisen, jota ei tarvitse pelätä.