Kellarissamme on ollut todella ankeat portaat, jotka ovat olleet vauvankakankeltaisen kokolattiamaton peitossa. Yhtenä unettomana iltana päätin, että nyt saa riittää. Kaksi päivää sen jälkeen revin matot pois ja aloin maalata. Portaikon toinen ongelma ankeuden lisäksi on ollut pimeys. Nyt sekin on kadonnut.
Portaat olivat maton alta paljastuessaan itseasiassa aika ok. Maalaan ne kuitenkin yli ja SIISTIT porrasmatot. Kuvassa portaat puoliksi maalattuna. Seinissä näkyy tuota ihanaa vaaleanpunaista ikilevyä, joka peittyy myös valkoisella maalilla. Pariin kohtaan porraskäytävää tulee liiketunnistimella varustetut led-valot. Tulkoon valkeus! Ja valkeus tuli.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Työpaikallani olen puhunut joillekin ihmisille lähteväni meditaatioretriittiin. Reaktiot ovat melkoisen outoja. Toiset eivät puhu mitään, jo...
-
Meneillään on tutkintotilaisuusviikko. Paikka on ihana jos niin voi dementiakodista sanoa. Olen nähnyt tähän mennessä sekä huonoa, että hyvä...
-
Oli tylsää, joten piti keksiä jotain...muutakin kuin läksyjen lukemista. Tässä vaiheessa laitoin uunin päälle.. ja PAM, uuni...
Onko kellari, sellanen oikea säilöntä - kellari? Semmoinen vois olla tarpeen, jos vaikka ensi suvena waltava sadonkorjuu saalis vyöryy kasvimaalta kätösiin.
VastaaPoistakyllä siellä on sellainen mehukellari, mutta en ole kokeillut, esim. perunoiden säilyvyyttä. Lämpötila talvella on noin kahdeksan asteen huitteilla. Luulen, että se potuille vähän liikaa. Mehut ja hillot siellä säilyy kyllä ihan hyvin.
VastaaPoista