Paljasjaloin ja kevyin sydämin



 Valokuvia karsiessani löysin tämän valokuvan, jossa tv:n päällä nököttää ihana läksiäislahjaksi saamani runotaulu, jonka sain työkavereiltani( Kiitos, Hanna!) Valokuvassa ei ollut muuta merkittävää, joten repäisin tämän kulman talteen. Taulusta hajosi muistaakseni lasi ja sitten koko taulu joutui hävitykseen. Tuo runo on kuitenkin ollut mielessäni silloin tällöin vuosien varrella. Nyt tuo runo tuntuu taas ajankohtaiselta. Samaan teemaan sopii äänikirjana juuri nyt kuuntelussa oleva Helena Kastikaisen Kävele, unohda, rakastu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

P.s. Ensimmäinen työkeikka Norjassa; valmistelvat toimenpiteet

Mar-ra-skuuuu!

Kynttilän korvike