I walk down the street

“I walk down the street.
There is a deep hole in the sidewalk.
I fall in.
I am lost... I am helpless.
It isn't my fault.
It takes forever to find a way out.

I walk down the same street.
There is a deep hole in the sidewalk.
I pretend I don't see it.
I fall in again.
I can't believe I am in the same place.
But, it isn't my fault.
It still takes me a long time to get out.

I walk down the same street.
There is a deep hole in the sidewalk.
I see it is there.
I still fall in. It's a habit.
My eyes are open.
I know where I am.
It is my fault. I get out immediately.

I walk down the same street.
There is a deep hole in the sidewalk.
I walk around it.

I walk down another street.” 

― Portia Nelson, There's a Hole in My Sidewalk: The Romance of Self-Discovery

Oma käännös tästä kauniista ajatelmasta:

Kävelen alas katua. 
Kadussa on syvä kuoppa, 
putoan siihen. 
Olen pulassa...olen avuton. 
Tämä ei ole minun vikani. 
Kestää ikuisuuden päästä ylös kuopasta. 

Kävelen alas samaa katua. 
Kadussa on syvä kuoppa, 
Teeskentelen, että en näe sitä
putoan siihen uudelleen. 
En voi uskoa, että olen taas samassa paikassa. 
Mutta, tämä ei ole minun vikani. 
Kestää silti kauan päästä ylös. 

Kävelen alas samaa katua. 
Kadussa on syvä kuoppa, 
Näen, että se on siinä,
putoan siihen silti uudelleen. Se on tapa.
Silmäni ovat auki,
tiedän missä olen.
Tämä on minun vikani.
Pääsen ylös välittömästi. 

Kävelen alas samaa katua.
Kadussa on syvä kuoppa. 
Kierrän sen.

Kävelen alas toista katua.