Henkilökohtaista

Elämässäni tuntuvat toteutuvan juuri ne asiat, joista sanon: "Minä en koskaan..." Tämä koskee ainakin ammatillista elämääni. Olen hakenut "lähihoitajasta sairaanhoitajaksi"- koulutukseen vaikka kouluttautuessani lähihoitajaksi sanoin monta kertaa, että minusta ei koskaan tule sairaanhoitajaa. En ole mikään sisar, hento, valkoinen. No, en ole vielä edes pääsykoevaiheessa, joten voihan se olla ettei tule sairaanhoitajaa..

Hain tulevaksi kesäksi töihin Norjaan, mutta luulenpa, että en pääse sinne, koska minulta puuttuu ammattitaidon auktorisointi. Olen nyt aloittanut asian ajamisen ja käännättänyt lähihoitajatodistukseni englanniksi. Tarvitsen vielä jäljennöksen passista ja oikein täytetyn hakemuksen, sekä kuitin maksusta.

Laitoin keväällä muutamia hakemuksia netissä suoraan kunnallisille työnantajille vakuuttavasti norjaksi ja vähän paremmin englanniksi. Kahdesta paikasta on vastattu ystävällisesti, että valitettavasti valinta ei kohdistunut sinuun. 

 Hei.
Vi meddeler herved at du ikke har fått sommerjobb ved P***** omsorgssenter.
Vi har fått tilstrekkelig med vikarer sommeren 2015.
Takk for at du søkte.

Ehkä sitten ensi kesänä tärppää. 

Kielen oppimista en pidä kovin pahana, koska ruotsin kanssa pärjään ja englantia osaa sujuvasti. Ruotsini on lähinnä kouluruotsia, mutta olen ollut siinä aina hyvä. Olen aina ajatellut, että ruotsi on helppoa ja ehkä tämä asenne auttaa nytkin. Norja on helppoa, verbejäkään ei juuri tarvi taivutella..

Jos tästä haavemaailmasta siirrytään konkreettiseen ja akuuttiin todellisuuteen niin kerrottakoon, että viiden kuukauden määräaikainen (työsopimus) ahdistus ei toteutunut niin pahana kuin olin ajatellut. Toisaalta paljon auttoi se, että tiesin työn olevan päättyvää sorttia. Aloitan uudessa työpaikassa myös sijaisena, koska kouluunpääsystä ei vielä ole varmaa tietoa. Pystyn todennäköisesti tekemään kuitenkin töitä samalla, joten keikkalaisena jatketaan siinäkin tapauksesssa.

Ja jossain on joku jumala, joka saa näistäkin suunnitelmista hyvät naurut, vai miten se menikään...