Vuosi 2013
Tammikuuni alkoi Espanjassa rakettien paukkeessa. Sain Roscon de reyesistäni tietäjän eli espanjalaisittain: Kuninkaan, joka tietää hyvää onnea. Äitini luki minulle paikallisesta lehdestä horoskoopin, jossa sanottiin, että jos sinulla ei ole töitä, tulet saamaan vakituisen työn helmikuussa ja melkolailla niin kävikin. Itseasissa alkulaukaus työlleni tuli puhelun muodossa samaisen loman aikana. Tammikuussa olin toiveikas töiden ja tulevaisuuden suhteen. Lomaltapaluun jälkeen kärsin kaamosmasennuksesta kuten melkein joka talvi.
Helmikuussa sain oppisopimuspaikan Suuresta Firmasta, johon läksin vähän pahat epäilykset mielessäni. Niinhän siinä sitten kävi, että neljä kuukautta jaksoin paahtaa hiki päässä. Sain tehdyksi yhden tutkintotilaisuuden ja sen jälkeen sanoin itseni irti.
Maalis- huhti- ja toukokuukin olivat henkisesti raskaita myös parisuhteessani. Uimme syvissä, sameissa vesissä. Toukokuussa olimme jälleen Espanjassa. Tämä oli ihana hengähdys töistä ja opiskeluista, vaikka reissua varjosti epävarmuus parisuhteessa.
Toukokuun lopulla aloitin kesätyöni, josta todella pidin. Kesä kului siivillä. Pöyräilin työmatkoja ja mieleeni jäi varmasti ikuinen jälki lämpimistä päivistä ja auringonpaisteesta. Kesällä parisuhteessa tapahtui huomattava muutosta parempaan ja henkinen hyvinvointi lisääntyi humisten.
Elokuussa palasin takaisin tekemään sijaisuuksia vanhaan paikkaani kehitysvammaisten asumisyksikköön. Syyskuussa jatkoin töiden ja koulun yhdistelmällä.
Syyskuussa päätimme myös laittaa talomme myyntiin. Jotenkin tämä ratkaisu vaikutti positiivisesti henkiseen ilmapiiriin. Tehtiin jotain konkreettista asioiden eteenpäin viemiseksi. Koulussa oli edessä haastava hoidon- ja huolenpidon jakso, joka kuitenkin, näin jälkikäteen katsottuna sujui ongelmitta. Syys ja lokakuussa mietimme mihin suuntaan lähdemme, jos/kun talomme myydään. Päätimme, että emme osta vaan vuokraamme seuraavan asunnon.
Lokakuussa lähdin työssäoppimisjaksolle dementiakotiin, vähän apeilla mielin, mutta paikka osoittautui todella mukavaksi. Sain kiitettävän tutkintotilaisuussa ja olin työssäoppimiseen todella tyytyväinen. Palasin marraskuussa tekemään sijaisuuksia myös entiseen kesätyöpaikkaani. Talomme myynti ei tuntunut etenevän. Saimme yhden tarjouksen, mutta hinta jäi aivan liian alhaiseksi. Joulun ollessa jo ovella oli siirrettävä toiveet talon myymisestä tulevaan vuoteen.
Joulukuussa tein tiivisti töitä, mutta ehdimme sentään tehdä pienen visiitiin Keski- Suomeen sukuloimaan. Uusi vuosi tuli vietettyä rauhallisesti kotioloissa. Vuodessa oli monenlaisia haasteita, mutta myös kehitystä, jollaista ei tule ilman pientä kipua. Koko vuotta on omalta osaltani värittänyt haaveilu ulkomaille muutosta.
Helmikuussa sain oppisopimuspaikan Suuresta Firmasta, johon läksin vähän pahat epäilykset mielessäni. Niinhän siinä sitten kävi, että neljä kuukautta jaksoin paahtaa hiki päässä. Sain tehdyksi yhden tutkintotilaisuuden ja sen jälkeen sanoin itseni irti.
Maalis- huhti- ja toukokuukin olivat henkisesti raskaita myös parisuhteessani. Uimme syvissä, sameissa vesissä. Toukokuussa olimme jälleen Espanjassa. Tämä oli ihana hengähdys töistä ja opiskeluista, vaikka reissua varjosti epävarmuus parisuhteessa.
Toukokuun lopulla aloitin kesätyöni, josta todella pidin. Kesä kului siivillä. Pöyräilin työmatkoja ja mieleeni jäi varmasti ikuinen jälki lämpimistä päivistä ja auringonpaisteesta. Kesällä parisuhteessa tapahtui huomattava muutosta parempaan ja henkinen hyvinvointi lisääntyi humisten.
Elokuussa palasin takaisin tekemään sijaisuuksia vanhaan paikkaani kehitysvammaisten asumisyksikköön. Syyskuussa jatkoin töiden ja koulun yhdistelmällä.
Syyskuussa päätimme myös laittaa talomme myyntiin. Jotenkin tämä ratkaisu vaikutti positiivisesti henkiseen ilmapiiriin. Tehtiin jotain konkreettista asioiden eteenpäin viemiseksi. Koulussa oli edessä haastava hoidon- ja huolenpidon jakso, joka kuitenkin, näin jälkikäteen katsottuna sujui ongelmitta. Syys ja lokakuussa mietimme mihin suuntaan lähdemme, jos/kun talomme myydään. Päätimme, että emme osta vaan vuokraamme seuraavan asunnon.
Lokakuussa lähdin työssäoppimisjaksolle dementiakotiin, vähän apeilla mielin, mutta paikka osoittautui todella mukavaksi. Sain kiitettävän tutkintotilaisuussa ja olin työssäoppimiseen todella tyytyväinen. Palasin marraskuussa tekemään sijaisuuksia myös entiseen kesätyöpaikkaani. Talomme myynti ei tuntunut etenevän. Saimme yhden tarjouksen, mutta hinta jäi aivan liian alhaiseksi. Joulun ollessa jo ovella oli siirrettävä toiveet talon myymisestä tulevaan vuoteen.
Joulukuussa tein tiivisti töitä, mutta ehdimme sentään tehdä pienen visiitiin Keski- Suomeen sukuloimaan. Uusi vuosi tuli vietettyä rauhallisesti kotioloissa. Vuodessa oli monenlaisia haasteita, mutta myös kehitystä, jollaista ei tule ilman pientä kipua. Koko vuotta on omalta osaltani värittänyt haaveilu ulkomaille muutosta.
Kommentit
Lähetä kommentti