Painajainen. Painostava tunnelma, pelon, kauhun ja ahdistuksen tunteet pyrkivät pintaan. Tunteet vievät ennen järkeä. Missään ei ole hallinnan tunnetta. Kaikki hajoaa käsiin. Väsyttää, itkettää, mutta pakoon ei pääse. On vain kestettävä.
On mentävä eteenpäin. Kuljettava suoraan. Tai mutkitellen. Jatkettava. Poukkoiltava virran vietävänä. Toivottava, että välillä saa happea keuhkoihin. Ei tiedä onko pinta ylhäällä vaiko alhaalla. Mihin suuntaan pitäisi pyrkiä? Tulisipa suvanto, jossa voisi edes hetken levätä jos rannalle pääsystä ei ole toivoa.
Voimat ovat loppua juuri ennen kuin helpottaa. Vaikka vaara on ohi, jää sen tunne pitkäksi aikaa väreilemään ilmaan kuin ukkosen aiheuttama sähköisyys.
Pelko koteloituu mieleen. Paha jää pahkaksi sydämeen. Herää hikisenä painajaisesta hän, jonka uusi päivä on toivoa täynnä mutta sydämessä musta epäilys.
lauantai 4. toukokuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Tiesitkö, että oliiviöljyä voi polttaa kuten kynttilöitä lyhdyssä tai astiassa? Oliiviöljy ei ainakaan minun herkkään nenääni haise palaes...
-
Työpaikallani olen puhunut joillekin ihmisille lähteväni meditaatioretriittiin. Reaktiot ovat melkoisen outoja. Toiset eivät puhu mitään, jo...
-
Kyllä! Minäkin olen joskus turhamainen. Yleensä harkitsen tarkoin tavarat, joita ostan. Äärimmäisen harvoin (oma näkemykseni) sorrun ostamaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti