Yleisahdistus

Afrikan suuret eläimet kuolevat, Iso Valliriutta kuolee, valaat uivat rantaan vatsat täynnä muovia, mehiläiset kuolevat, merissä kelluu suuria muovilauttoja, ympäristömyrkyt pilaavat pohjavesiä. Näitä surullisia uutisia saa lukea päivittäin. Tehtaat saastuttavat ilmaa ja luontoa, eikä ketään saada vastuuseen. Ei kenenkään vastuu, mutta kaikkien yhteinen onnettomuus. Yksilöt syyttävät yrityksiä, hallituksia ja päättäjiä. Politiikka kulkee talouskasvun lyhyessä talutusnarussa.


Ihmiset eivät herää ymmärtämään, että asiat voisivat olla toisin, rakenteisiin täytyy puuttua, asenteita ja tottumuksia täytyy ravistella. Arvomaailman on muututtava. Kuluttaminen ja etenkin kaiken turhan roinan tuottaminen on katkaistava. Ympäristön myrkyttäminen voittojen saamiseksi ja kasvun takaamiseksi on lopetettava. Voimme tietysti jatkaa samaan malliin jos haluamme kuolla nälkään ja myrkkyihin tai ihan vaan hukkua kaikkeen siihen saastaan, jota osaamme kyllä tuottaa, mutta emme hävittää.

Kaikki yleisesti hyväksytty ei ole meille hyväksi, eikä tälle planeetalla, jolla elämme. Alamme kuitenkin pikkuhiljaa nähdä, että mikromuoviroska tappaa ja kulkeutuu takaisin ruokapöytäämme, kasvinsuojelumyrkyt eivät katoakaan ravintoketjusta, eivätkä raskasmetallit, lääkeaineet ja hormonit hajoa jätevesienkäsittelylaitoksissa. Tehomaatalous tuottaa ruokaa, josta puuttuvat ravinteet ja joka lopulta sairastuttaa meidät ja köyhdyttää viljelysmaat.

Uskomme vakasti, että markkinatalous  järjestää kaiken. Markkinatalous tuo meille, työtä, veroja ja hyvinvointia. Markkinataloudella ei vain ole omaatuntoa, ei ympäristövastuuta, eikä se kunnioita elämää, ei ihmisoikeuksia, eikä eläinten oikeuksia. Siinä suuret ja vahvat tallovat heikot ja äänettömät, siinä kananpojat korjataan harvesterilla ja ihmiset orjuutetaan liukuhihnatyöhön vaipat päällä. Suuret ja vahvat muodostuvat niin vahvoiksi, että ihminen on sille liian pieni yksikkö, edes nähtäväksi. Jos vaadit sitä tilille väärinkäytöksistä se haastaa sinut oikeuteen maineensa lokaamisesta. Sillä on armeija maailman parhaita lakimiehiä ja suhteet kunnossa päättäjiin päin. Sillä on kokonainen koneisto, jolla suoltaa maailmalle julkisuuskuvaa, brändejä ja mielikuvamainontaa.

Kaikki voisi olla toisin, jos emme uskoisi tavaran ja rahan tekevän meitä onnelliseksi. Jos emme uskoisi, että vain jatkuva talouskasvu ja kuluttaminen on elinehtomme. Jos emme uskoisi, että voimme kuluttaa, rikkoa, sotkea, liata, tappaa, kahlita ja käyttää loputtomasti hyväksi kaikkea mitä tämä pallo meille tarjoaa. Jos vain osaisimme vaalia, rakastaa ja kunnioittaa kaikkea, mitä maa päällään kantaa, myös toisiamme. Jos loputtoman rahan, julkisuuden ja menestymisen tavoittelun sijaan, uskoisimme, että oikeastaan tarvitsemme vain rakkautta.