Uusia tuttavuuksia ja syksyn tuulia


Tässä yllä on oma toteutukseni valaistusta Vallilaverhosta. Asettelin ja teippasin 40-lamppuisen valosarjan kankaan takapinnalle. Ikävä kyllä ilmastointiteippi ei niitä pidellyt kuin yhden illan ja sen jälkeen kaikki lamput irtosivat ja putosivat lattialle. Seuraavana päivänä alkoi uusi kiinnitysoperaatio, jossa verhokankaan taakse ompelin hyttysverkkokangasta ja siihen lamput yksitellen käsin ommellen. Sanottakoon, että työ on vielä kesken..


Nyt ilmojen kylmetessä on mukavampi oleilla sisätiloissa ja vääntää lämpöpatteria kovemmalle.  Enpä nyt sentään kokonaan kotiin ole jäänyt. Perjantaina tapasin uusia ystäviä, Suomesta Bergeniin töihin tulleita hoitajia. Taisipa ilta kestää valomerkkiin asti, mitä nykyisin harvemmin tapahtuu.


Töissä koen pärjääväni kielen osalta hyvin ja kieliopinnot jatkuvat nyt kuukauden Folkeuniversitetillä. Tämän kurssin jälkeen on mahdollista yrittää suorittaa Bergentest. Se ei meille suomalaisille ole pakollinen ja sen ollessa maksullinen, mietin asiaa vielä uudelleen. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että en tule tuota testiä suorittamaan.

Talveen varautuminen on jo ajankohtaista. Viime yönä lämpötila oli jo nollassa. Alkaa vuodenaika joka koostuu sarjasta ankeita aamuherätyksiä, raahautumista bussipysäkille, töihin ja takaisin kotiin. Juu, en ole talvi-ihminen. Olen jo suunnitellut talvilomaa Espanjaan, vanhempien luokse. Muutamalla työvuoron vaihdolla saisin tammikuulle 7-10 päivää vapaata. Tammikuu ei tietysti ole mikään rantalomakuukausi, mutta luulen, että valoa on riittämiin.

Tulevaisuutta suunnitellessa tulee aina mietittyä sitä, miten olisi mahdollista viettää talvet jossain valoisammassa ja lämpimämmässä paikassa. Tai vaihtoehtoisesti asua ja työskennellä maassa, jonka ilmasto olisi lämpimämpi/valoisampi ja elintaso/palkkataso sellainen, ettei tarvitsisi penniä venyttää. Asuminen ja työskentely kahdessa maassa on melkoisen haastavaa järjestää. Olisi kiva tietää onko joku muu päätynyt tällaiseen ratkaisuun ja miten se on käytännössä toiminut.



Kommentit

  1. Samoissa mietteissä. Tämä marraskuun aika on aina pimeydessään rankkaa!
    Tsemppiä sinnekin, pian se kevät kolkuttelee valon kera!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti