Kaikki kesken - odottelun sietämätön paino

Puun ja kuoren välissä, löyhässä hirressä vai muuten vain tukalassa tilassa? Kaikkea edellisiä ja vielä veitsen terällä. Odottelen päätöstä Norjasta, korkeakoulusta. Pääsenkö vaihtoon vai en. Olen ollut melko varma lähdöstäni kunnes sain viestin Norjasta koululta, jotenkin siihen tyyliin, että: "Kiitos hakemuksestasi, meillä on ollut tosi paljon hakijoita vaihtoon ensi kevääksi. Ilmoitamme päätöksestä pikimmiten. Jos pääset sisään..." Olen odottanut jo kaksi viikkoa ja toiset kaksi viikkoa on luultavasti edessä.

Siinä tapauksessa, että ulkomaanvaihto ei toteudu, olen tullut siihen tulokseen, että en halua, tai ei ole mitään järkeä jäädä tänne pikkupaikkakunnalle tekemään syventävää harjoittelua. Olen täällä jo kiertänyt kaikki sairaalat ja osastot. Tiedän, ettei täällä ole tarjolla erikoissairaanhoidon paikkaa, josta hyötyisin ammatillisesti.

Harjoittelupaikkojen haku on tällä hetkellä käynnissä, mutta mitään varapaikkaa en ole hakenut. Koko haku on niin omituisesti järjestetty, että jos haluan esimerkiksi Turkuun, joka on nykyisestä kotipaikastani lähin suurempi kaupunki, saan hakea paikkoja vasta kun muut Turun alueella opiskelevat ovat saaneet napsia parhaat päältä. Lisäksi järjestelmä, jonka kautta paikkoja haetaan, on epävakaa, kaatuileva sivusto, josta ei lopulta saa tolkkua, onko paikkavaraus onnistunut vai ei. Olen yrittänyt olla ajattelematta koko asiaa..Toivon vain välttyväni tältä kaikelta ja saavani vaihtopaikan, jota olen hakenut Haugesundista.

Muuten lähtövalmistelut ovat edenneet seuraavasti: Mies on irtisanoutunut työpaikastaan ja minun työni onkin koko ajan ollut keikkaluontoista. Talo toisella paikkakunnalla on myyty. Kaksi henkilöautoa on vaihdettu yhteen pikkuiseen pakettiautoon. Asuntotarjouksia Norjasta olemme saaneet useita, mutta niihin emme ole vielä voineet sitoutua, koska koko lähtö heiluu vielä tuulessa..  Kissallakin on rokotukset kunnossa, passi ajantasalla ja astmalääkkettä melkein vuoden tarpeiksi. Pankki- ja luottokortit on vaihdettu uusiin, joiden voimassaolo on pitkälle tulevaisuuteen. Laskut muutettu e-laskuiksi tai niiden toimitus siirretty sähköpostiin. Lehtien tilaukset katkaistu, uudet talvivaatteet hankittu, huomioiden ainainen tuulen ja sateen mahdollisuus. :D

Tavarasta luopumisesta vielä: Ei tavara tuo onnea, turvaa tai lohdutusta. Jokainen ovesta ulos kannettu roju on ollut pelkästään helpotus.  Todellinen "super-maritus" pyyhkäissyt asunnossamme. Tarkoituksena on pakata koko jäljelle jäävä (tarkoin valikoitu) omaisuus yhteen pikkupakuun ja nostaa kytkintä. Olen/olemme lähtökuopissa, vaikka en/emme tiedä mihin. Patjasta en silti halua luopua! Tuli kokeiltua nukkumista lattialla petarilla, eikä se ollut yhtään kivaa, joten patjat lähtee tästä taloudesta viimeisenä.

Kommentit

  1. Mahtavaa, että vaihto onnistui ja pääset näkemään millaista on elämä täällä Norjan rannikolla :). Opiskellaankin ilmeisesti samassa koulussa, mutta itse opiskelen "økonomi og administrasjon" linjaa. Täytyy törmätä siellä :)!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti