Pakko päästä Norjaan

Kohta se alkaa: Kilpajuoksu harjoittelupaikkojen varaamiseksi. Hulluus tässä asiassa on vain se, että koska käyn koulua toisella paikkakunnalla, pääsen sähköisen varausjärjestelmän kautta varaamaan paikkoja kotipaikkakunnaltani vasta viimeisten joukossa. Koska asun pienellä paikkakunnalla on vaarana, että en saa harjoittelupaikkaa varausjärjestelmästä ollenkaan. Tällöin joudun tyytymään johonkin, mitä opettajani saa järjestettyä. Harjoittelut alkavat syksyllä, lokakuun alussa.

Toinen tuskan aihe on viimeiseen opiskeluvuoteen sijoittuva harjoitteluvaihto Norjaan. Menin viime syksynä suurin odotuksin kv (kansainvälisyys)-infoon. Poistuin sieltä äärimmäisen pettyneenä. Opettaja kävi läpi nettisivuja, jotka oli juuri uudistettu. Paljonpa kiinnosti. Tunnin lopussa hän kysyi, onko meillä kysyttävää. Sitten kun aika oli loppu oli vähän myöhäistä kysyä. Mites stipendit? Mihin voi lähteä? Kauanko vaihto kestää? Milloin pitää hakea? Millaiset mahdollisuudet on päästä? Järjestetäänkö asuminen? Tehdäänkö siellä opintoja? Saako sieltä palkkaa? Keneen pitää ottaa yhteyttä? Millaisin ehdoin sinne pääsee? Voiko ottaa perheen mukaan? Hidastaako harjoittelu valmistumista? Miten sinne haetaan?

Huonosta info-tilaisuudesta toivuttuani olen päättänyt ajaa tätä asiaa eteenpäin. Tiedän tällä hetkellä sen, että todennäköisesti saan onnettoman pienen stipendin ja vaihto kestää ilmeisesti kolme kuukautta. Silti haluan lähteä. En siis tiedä yhtään mitä ja mihin olisin menossa harjoittelemaan, mutta se on minulle samantekevää. Toivottavasti siellä roikkuu turskaa kuivumassa joka talon ovenpielessä, jotta kun stipendiraha on kulutettu voi käydä naapurilta napsimassa kalat kotiin.