Husbil-resa på skärgårdsvägen osa 3

Iniöstä matkustimme samana päivänä Houtskariin. Siellä onnistuimme eksymään! Ajoimme Näsbyhyn, jossa pysähdyimme baariin kahville. Siitä oli tarkoitus jatkaa Kittuisiin leiriytymään, mutta löysimmekin itsemme Saverkeitistä. Tietämättä missä olimme, kytkimme puhelimen navigaattorin päälle ja sitten alkoi selvitä, että olimme ihan väärällä suunnalla. Opasteet Turkuun olivat jotenkin saaneet meidät pois kurssista. Emme olleet menossa Turkuun vaan Kittuisiin ja siitä Korppooseen, kiitos! No, lomalla ei onneksi ole kiire mihinkään.






 Kittuinen löytyi hyvin kunhan suunta oli oikea. Yövyimme pienellä leirintäalueella aivan lossirannan vieressä. Illalla paistoimme makkaraa nuotiolla. Leirintäalue on kauniilla paikalla, mutta on tasoltaan melko vaatimaton. Kallion päällä sijaitsevan päärakennuksen eteen on tehty upea monitasoinen terassi, jossa on kyllä ainesta!









Nipsu-kissa ulkoili jo toisen kerran meren rannassa. Lootholmassa se kulki meidän mukana valjaissa melkein kilometrin pituisen luontopolun, vaikka alkumatkasta makasikin selällään soratiellä ilman yhteistyöhalun häivää. Lootholmassa se tapasi vuohien lisäksi vihaisen joutsenemon untuvikkoineen.  Elekieli lienee yhteinen, koska joutsenen sähähtäessä kissa sai tassut alleen melko joutuisasti.

Kissan kanssa on muutenkin sujunut melko hyvin. Ensimmäisenä päivänä se maukui hämillään noin tunnin verran lähdön jälkeen, mutta rauhoittui sen jälkeen ajohytin päällä olevaan makuutilaan peittojen ja tyynyjen sekaan nukkumaan.

Myöhemmin se liikkui autossa vaivattomasti myös ajon aikana. Makaili pöydillä ja kävi välillä hytissä minun sylissä katselemassa maisemia. Öisin se liikuskeli jonkin verran ja yritti tunkeutua kaappeihin. Nukuimme itse ylätilassa ja sielläkin se kävi aina välillä nukkumassa. Sen oma käymälä oli mukana ja sijoitettuna auton vessaan, jota emme itse käyttäneet. Ajon ajaksi koppi piti sulkea, muuten ovi olisi hakannut edestakaisin auton liikkuessa. Nipsun ruuat ja vedet kulkivat mukana ruokapöydän alla ja olipa neidillä mukana myös oma nukkumakori, joka kelpasi sille vasta loppumatkasta.

Ajon aikaiseksi paikaksi alkoi muodostua joko kuskin penkin takana sijaitsevan sohvan selkänoja tai ylätilan  makuupaikka. Nipsu kulkee ulkona aina valjaissa, mutta ei ole mitään lenkkeilijä-tyyppiä. Se on melko arka ja kulkisi mieluiten puskasta toiseen. Autossa sisällä se viihtyi hyvin, eikä ollut väkisin pyrkimässä sieltä ulos ovia avattaessa. Poissaolessamme jätimme auton varjoon ja wc:n auki. Joskus jätimme myös ikkunoita vähän rakoselleen, mutta koska ei ollut kovaa hellettä, ei lämpötilakaan noussut kovin korkeaksi.

Kommentit

  1. teillä oli mukavan oloinen kesäreissu. Suomessa on parasta merenrannikko runsaine saarineen. Ihania kuvia!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti