Asiaa ikäihmisten "koti"hoidosta

Taas olen ohuella jäällä. Pakko kuitenkin kirjoittaa kun niin päätä kiristää. Tässä kirjoituksessa viittaan kotihoidolla oikeastaan laitoshoitoon, mutta sellaistahan ei juuri Suomessa enää ole? (Nimi muuttaa kaiken?) Vanhuksethan asuvat hoivakodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Hoivakoti on siis vanhuksen koti. Eipä uskoisi! Kukapa tahtoisi omassa kotonaan tulla herätetyksi kukonlaulun aikaan ja raahatuksi väkisin suolattomalle kaurapuurolle( tai odottamaan sitä) päiväsalin pöydän ääreen. Halusit tai et, näin käy useimmissa paikoissa. Niin myös pesupäivät, ruokailut, askartelut, ulkoilut, nukkumaanmenot ja jopa sen mitä laittaa päällensä, päättää joku muu. Tv:täkin saa tai pitää katsoa silloin kun se henkilökunnalle sopii.Usein on niin, että vanhukselta ei kysytä yhtään mitään vaan kaikki toiminnot on etukäteen päätetty henkilökunnan toimesta, jotta arki sujuisi.

Kenen kotona joku toinen hoitaa kaikki toiminnot niin, että asukas itse voi seistä/ istua tumput suorana jopa henkilökohtaisen hygienian hoitamisen ajan. Monessa laitoksessa, eh, anteeksi "paikassa" asukkaat eivät saa tai ehdi osallistua mihinkään arkipäivän toimintaan, koska sen katsotaan ainoastaan hidastavan ja tuovan hoitajille lisää työtä. Kuitenkin omatoiminen asukas on usein enemmän apu kuin taakka hoivakodille. Nimetyt tehtävät tuovat asukkaalle tarpeellisuuden tuntetta ja mukavia hetkiä arjen yksitoikkoisuuteen.

Lokeroiminen ja turvallisuuteen vetoamalla yhteiskunnan ulkopuolelle sulkeminen ovat pahimpia asioita joita ihmiselle voi tehdä. Nykyinen vanhusten hoito tekee juuri tämän. Hoivakoti on pahimmillaan vankila sähkölukkoineen ja hoitorutiineineen. Vaikka vanhusten ulkoilusta on puhuttu paljon, vain vähän on saatu aikaan. Oman kokemukseni mukaan talviulkoilu on monille vanhuksille vain haavetta. Ulkoilulle, kuten muillekaan asioinneille ei ole varattu aikaa eikä resursseja. Talon ulkopuoliset vierailut ovat harvinaisia, elleivät omaiset tai vapaaehtoiset niitä järjestä. Vierailijoita saisi olla paljon enemmän, mieluiten joka ikäluokasta. Vanhukset pitävät yleensä tosi paljon esim. päiväkotien vierailuista. Lapset ovat aina tervetulleita.

Olen yrittänyt ja yritän edelleen vaikuttaa muutamiin sääntöihin tämän hetkisessä työpaikassani. En voi hyväksyä sitä, että oman tahtonsa ilmaisemaan pystyvä ihminen (ikää 80-90 v) pakotetaan aamulla sängystä osastorutiinin nimissä. En voi myöskään hyväksyä, että terminaalivaiheessa olevat asukkaat kiskotaan sängystä aamukahdeksalta istumaan epämukaviin tuoleihin tuntikausiksi, vain periaatteen vuoksi.Tähän mennessä olen käyttänyt vaikuttamiskeinona ainoastaan passiivista vastarintaa ja kansalaistottelemattomuutta.

Olen yrittänyt miettiä miten tulevaisuudessa vastaan kun tekemisiäni tai tekemättä jättämisiäni kyseenalaistetaan työpaikallani. En ole keksinyt toistaiseksi muuta kuin sen, että sanon hoivakodin olevan vanhuksen koti ja että hänellä on itsemääräämisoikeus. Mikään rutiini ei voi ajaa itsemääräämisoikeuden ohi.

Aiheeseen liittyen: http://areena.yle.fi/tv/2177839

Kommentit