Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2014.

Viimeiset pinnistykset

Kuva
Otsikolla viittaan lähihoitajaopintoihini. On se vaan uskomatonta miten nopeasti aika kuluu. Teorioita on enää jäljellä kaksi viikkoa! Edessä vielä viimeiset ryhmätyöt ja tehtävät sekä työssäoppimiset ja viimeinen näyttö marraskuussa. Alan olla jo vähän paniikissa. Mitä seuraavaksi?! Toimintaterapeutti, sosionomi, sairaanhoitaja? Itse asiassa viimeistä haluan kaikkein vähiten ja se olisi helpoin toteuttaa. Haluaisin jotain, mikä olisi mahdollista suorittaa työn ohessa. Lähäriksi tuskin jään. Onhan minulla korkeakoulututkinto toiselta alalta ja itseasiassa.. pidän opiskelusta. Jatko-opinnot saavat jäädä silti muhimaan vielä joksikin aikaa. Vaihto ulkomailla odottaa ja siitä tuleekin kiva seikkailu AirB&B yöpymisineen.

Tunkkinne pitäkää, hei!

Lipun lunastin ja lennän etelään... Vaikka tää vähän vaikeeta on, mutta olen varannut itselleni ja kissalleni lennot Malagaan. Mieskin ehkä tulee. Varauksen kanssa tuli monenlaisia ongelmia. Eilen koetin varata toiselta lentoyhtiöltä, mutta lopulta ehdoista luin, etteivät ota lemmikkejä ollenkaan matkustamoon. Haluan kissan ehdottomasti matkustamoon, koska se ei ole koskaan ollut lentokoneessa ja on muutenkin melko arka. Tänään tein varausta Finnairilta. Varausta tehdessäni soitin asiakaspalveluun varmistaakseni paikan kissalle matkustamossa. Ystävällinen virkailija lupasi laittaa perästä sähköpostiin uuden varauksen, jossa varaa paikan kissalle. Menomatka oli jo varmistettu kun virkailija ilmoitti, että paluulennolle ei voi enää varata paikkaa, koska siihen oli jo varattu kaksi lemmikkiä. Paluulennon aikaistaminen ei onnistunut, koska vapaata ei ollut viiteen päivään taakse päin suorille lennoille. Jouduin vaihtamaan paluulennon päivällä eteenpäin. Tiedän, että minun pitää luovutta

Kirjeitä tuntemattomalle

Kuva
Löysin ihanan hankkeen, jossa voi osoittaa myötätuntoa, lohdutusta ja lempeyttä kanssaihmisiään kohtaan. Tarkoitus on kirjoittaa kirje tai kirjeitä tuntemattomille satunnaisille ihmisille, jotka kaipaavat apua, tukea tai myötätuntoa. Lempeät kirjeet ripotellaan paikkoihin, joissa tukea tarvitsevia ihmisiä liikkuu, terveyskeskuksiin, mielenterveystoimistoihin, sosiaalitoimistoihin, vanhusten palvelukeskuksiin, asunnottomien yömajoihin, mutta myös kahviloihin, kirjastoihin ja muihin yleisiin paikkoihin. Kirjeitä voi kirjoittaa toisille tai toivoa lähetettäväksi itselleen. http://www.aikaparantaa.net/kirje-tuntemattomalle.html Laitoin itseni peliin ja kirjoitin kirjeen, jollaisen olisin itse halunnut saada masentuneena ja epätoivosena. Kirje juuri Sinulle! Oletko surullinen, masentunut, yksinäinen tai toivoton? Haluan kertoa Sinulle jotain. Tämän olen itse kokenut ja tiedän sen todeksi. Silloin kun kaikki tuntuu toivottomalta ja ahdistaa on aika tarkastella asioita laajemmi

Päätöksien tekemisestä ja peloista

Valinnan vaikeus. Vaihtoehtojen vähyys vai silkka päättämättömyys? Mietimmekö koskaan sitä, mitkä motiivit meitä ohjaavat päätöksissä. Sanomme usein, että meillä on vain yksi vaihtoehto. Se on eräänlainen ajatusvirhe ja kielellinen kompa. Mietipä sanaa vaihtoehto: jotain mihin vaihtaa ja jollain ehdolla. Englanniksi sanotaan: No choice. Sekin on loogisempaa. Julistan kuiten: Aina voit valita! Koskaan ei ole vain yhtä "vaihtoehtoa". Lisäksi jos hetkeäkään pohdit päätöksentekoon johtavia motiiveja voit tehdä enemmän "oikein". Jos päätöstäsi ohjaa pelko, olet menossa "väärään" suuntaan. Jos tunnet, että päätös on sinulle eettisesti ja moraalisesti ajatellen hyvä ja teet päätöksen rakkaudesta itseäsi ja elämää kohtaan on se enemmän "oikein" kuin se, että teet sen pelossa , että: - ihmiset pitävät sinua outona/ hulluna/erikoisena - että teet väärin yleistä mielipidettä/uskontoa/totuttuja tapoja yms. vastaan - menetät jonkun mahtavan mahdollisuu

Kollektiivisen maailmankuvan muokkaajat

Sanotaan, että yksilö on yhteisönsä tuotos. Joukko on niin heikko kuin sen heikoin lenkki. Sanotaan myös, että ajatus on voimakkain sisältöä tuottava tekijä. Kuka tai mikä ohjailee kuvaamme maailmasta? Mistä kaikkialta poimimme kuvan kulttuurista, ympäristöstä ja elintavoista? Siihen vaikuttavat tietysti kasvatus, koulutus, kulttuuri, media, oma näkemys ja kokemus. Mitä enemmän tiedämme sen tarkemman kuvan pystymme maailmastamme luomaan. Oma käsitykseni on, että tämä kuva, jota luomme maailmastamme on vääristynyt, täynnä pelkoa, vihaa ja epäluuloja. Miksi? Koemmeko joka päivää uhkia, väkivaltaa ja rasismia? Televisio syöttää meille jatkuvasti kuvia maailmasta, jossa voi tulla tapetuksi, ryöstetyksi, raiskatuksi, siepatuksi tai hakatuksi.Maailma on paha paikka, jossa muut ihmiset haluavat vain rahasi, puolisosi, lapsesi tai vahingoittaa tai tappaa sinut tai perheesi. Lapsille opetetaan, ettei vieraille ihmiselle saa puhua, koska nämä voivat olla potentiaalisia lapsenahdistelijoita ja