Uuden kodin laittoa. Vetiset seinät.

Minulle mieleinen sisustustyyli on jossain french rusticin ja industrial vintagen välillä. Kuitenkin lähes kaikki huonekalumme ovat suhteellisen moderneja ja tavanomaisia (mun mielestä). Onhan meillä jotain matkoilta tuotuja sisustustauluja, joista tykkään hurjasti. On vaikea muuttaa sisustustyyliä, koska lähes kaikki pitäisi vaihtaa. Olen nuuka ja pienituloinen, joten suosin kierrätystä ja kirpputoreja. Tykkään kauniista vanhoista esineistä, jossa saa olla vähän raapaleita ja kuhmuja. Viime vuosina olen välttänyt tavaran keräilyä, vaikkakin sitä on jonkun verran tullut hankittua myyntitarkoituksessa.

Sisustusväreinä käytän mielellään luonnonvaaleaa, harmaata, mustaa ja tehosteväreinä turkoosia, vedenvihreää, punaista, oranssia ja keltaista. Näistähän syntyy jo melkoinen kesäkeitto..Puuesineet tai mukapuuesineet saisivat olla joko tummia tai luonnontammen tai pähkinäpuunvärisiä.

Olen huono verhojen valinnassa ja se näkyy nytkin. Olohuoneessa on roikkunut jo kaksi viikkoa yksi liian lyhyt verho. Verhot ovat rasittavia rättejä, joiden kiinnittäminen on tehty ylitsepääsemättömän hankalaksi. Verhojen kiinnittimiin on sata erilaista sovellusta, joten turha toivoa, että tempaisisit verhot vanhasta paikasta ja ripustaisit kätevästi samoilla kiinnittimillä uuden asunnon ikkunaan. Kaikki verhosysteemit on taatusti suunnitellut joku miesinsinööri, jonka kiltti vaimo ei ole uskaltanut sanoa, että metsään meni koko homma.

Oho, eksyin aiheesta. No, jostain syystä tähän sisustuskertaan on latautunut paljon odotuksia. Haluaisin jotain uutta (minulle uutta, siis vanhaa kirpputoritavaraa), joka toisi tuulahduksen pohjoismaista yksinkertaisuutta ja särmikkyyttä. Haluaisin ehkä sarvet.. tai kuvan sarvista. Tai vaikka kuvan saksanhirvistä tai metsäpeuroista, mutta tällä hetkellä seinillämme loiskuvat vedet, tarkemmin sanottuna meret. Kaikki taulumme ovat vesi- tai meriaiheisia. Missäpä kala paremmin viihtyisi kuin lähellä rantaa ja vesiaiheet seinillä.

Kokosin eilen paketiksi ajatukseni merestä. Meri on minulle vapauden tunteen luova henkinen avaruus, jossa on tilaa ajatuksille ja uusille asioille. Merituuli puhaltaa läpi pään ja vie tunkkaiset ajatuksen mennessään. Meren läheisyydessä voi tuntea mahdolliseksi lähdön, saapumisen ja matkan tekemisen. Mereltä saapuvat rikkaudet, uudet ajatukset ja vaikutteet sekä vallanhimoiset valloittajat. Sinne on mahdollista myös paeta jos uhka tulee maitse. Meri on turvallinen ja samalla vaarallinen. Rannalla istuessaan voi nähdä niin kauas kuin silmä kantaa, eikä tiedä mitä ulapalta seuraavaksi saapuu. Pelko ja ihailu sekä tuntemattoman utelias odotus ovat kaikki läsnä. Tässä hauskinta on se, etten ole varsinainen merenkävijä vaan rannan tuntumassa haikailija.

Täällä todella voi tuntea ja huomata meren läheisyyden. Aina tuulee ja iltaisin lokit kaartelevat kirkuen rannan ja läheisen urheilukentän välisellä alueella. Aamuisin on usein sumuista, mutta tuulet hoitavat homman yleensä niin, että iltapäivällä jo paistaa.

Lokit ulkona

Lokit sisällä


Seinällä olevat peili, taulu ja kello ovat omituisilla korkeuksilla, koskapa taulukoukut oli sijoiteltu näin edellisten asukkaiden toimesta. Seinä on tarkoitus tapetoida, joten ovatpa nyt noin jonkin aikaa. Vettä on tälläkin seinällä.


Ja mitä muuta. Keittiöön tulee uudet vetimet. Ne odottavat meitä postissa. Tässä siis ennen-kuvat.


Vetimet vaihdettu.

 Mitä muuttokodissa tapahtuu kuvausalueen ulkopuolella?
Kissa kiukuttelee ja väittää vastaan kun ei pääse enää vaatehuoneeseen.
Makuuhuoneessa on vielä jotain tehtävää..     Ja vettä on seinällä täälläkin.
Kaksi rakkaimmista meriaiheisista  tauluista  ovat vielä kuvaamatta. Toinen on täällä jo seinällä, mutta paikkaa täytyy vielä muuttaa. Toinen odottelee vielä muuttoa vanhassa kodissaan.


Kommentit