Työssäoppimisjaksolla

Ensimmäinen viikko työssäoppimista meneillään. Olen harjoittelemassa kehitysvammaisten aikuisten asumisyksikössä. Koska hoitoala on minulle uutta, suunnilleen kaikki on uutta. Olen välillä todella "kädetön" koska täällä ei aina pelkkä maalaisjärki riitä. Muutamassa päivässä olen oppinut, että monessa hommassa on hyvä vetää ensin suojakäsineet käsiin, käyttää  pesulappua, klooripesuainetta, käsidesiä ja vettä ja saippuaa. Ei sentään klooripesua asiakkaisiin. Jokainen asukki on yksilö, jonka omia juttuja on syytä kunnioittaa.

Työtä on kolmessa vuorossa ja niistä jokaisessa hihassa, kaulassa, käsivarressa tai housunpuntissa "roikkuu" joku, jolla asiaa, kysyttävää tai muuten vaan halu olla lähellä. Jokainen on ihana, sympaattinen, hauska, rakastettava omalla tavallaan. Oma puutteeni on epäselvän puheen ymmärtämisessä, pitää kysyä ja kysyä, aina uudelleen: Sano vielä, en saanut selvää. Jokaisella on myös oma tapansa puhua, mutista, myöntää tai kieltää ja sen ymmärtämiseen menee aikaa. Tiesin tämän tulkinta-asian olevan suurin haaste jo ennen työssäoppimisjakson alkua, mutta on vaikea päästä eroon turhautumisen tunteesta, kun ei vaan hahmota toisen sanomaa. Onneksi on vielä runsaasti aikaa edessä, paljon uusia kokemuksia ja haasteita.

Olen ollut iltaisin väsynyt, mutta silti eilen illalla nukahtamiseen meni pari tuntia. Ajatukset askartelivat päivän tapahtumissa. Luulen, että tänään väsymys vie voiton. Ensi viikolla on ensimmäinen yövuoro. Saapa nähdä miten siitä selviän.




Kommentit

  1. Kokemusta on tuollaisesta työstä ja se on vaan jännä juttu, että sitä pääsee siinä puheessa ja muussa kommunikoinnissa kuitenkin aika äkkiä ns. jyvälle! Lisäksi kun ovat asiakkaat yleensä hyvin pitkämielisiä, niin siitä ne asiat vaan suttaantuu!:) Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Huomaan kyllä, että kauemmin talossa ohjaajina ja hoitajina olleet tuntuvat ymmärtävän tosi hyvin kaikkia, vaikka itsestä tuntuu joidenkin puhe ihan heprealta..

    VastaaPoista
  3. Eikö ole kuitenkin mukavaa, kun saa olla harjoittelijan asemassa tutkailemassa uutta? Sinun ei oleteta tietävän ja osaavan kaikkea, vaan saat rauhassa oppia. Toisenlaista on työelämässä :) Minulla on myös jotain kokemusta vastaavista asiakkaista, ovat yleensä ihan huipputyyppejä :)

    VastaaPoista
  4. Hienoa aikaa "harjoittelu" ja työssä-oppiminen, silloin on aika ottaa kaikesta selvää, jotta pärjää sitten kun pääsee oikeasti työhön ja vastuuseen. Tietysti rankkaahan se on.. Minä olin yhden työharjoittelujakson työ-ja päivätoiminnassa. Hyvin ennakkoluuloisena menin, mutta siellä oli tosi antoisaa, näki kävijöiden edistymistä ja oppimista pienin askelein. Ja sitä ilon määrää, kun edistystä tapahtui.

    VastaaPoista
  5. Olen tykännyt tosi paljon paikasta ja etenkin ihmisistä <3 <3 <3. "Meillä" kyllä joutuu kaikenlaisiin hommiin aika kylmiltään, mutta ei sekään haittaa, jotenkin aina selvitään ja seuraavalla kerralla paremmin. On tosi mukavaa kun joku ottaa illalla käsistä kiinni ja kysyy: Tuuthan taas huomenna?
    Tulen ja mielelläni tulenkin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti